| Niin omalaatuinen kuin tämä jääkärit teatteri-ilmiönä,
varsinkin kesäteatterinäytelmänä on - se on syntynyt
"luonnollista tietä". Kirjotin viime kesäksi jääkärinäytelmän
hyrynsalmelaisille (se jatkaa muuten tänäkin kesänä),
sen päähenkilöinä olivat Ilmari Kianto, Hallan-Ukko
ja Santeri Haapanen. Tässä yhteydessä minulle paljastui
ihmeellisiä asetelmia Suomen itsenäisyyden historiasta: Hyrynsalmen
ja Suomussalmen kansa nousi itsenäisyystaisteluun ennen muuta Suomea:
kaikki puoluerajat ylittävä kansalaisliike kaappasi näissä
kahdesssa kainuulaispitäjässä vallan - ja näytti muulle
Suomelle mallia! Vasta myöhemmin kansalaissodan yhteydessä muu
Suomi teki samoin ja itsenäistyi.
Nämä kainuulaishuimat on tietenkin kuoliaaksi vaiettu näihin saakka. Mukana olivat kaikki , hitot piitatiin puolueista , oltiin yhtenä miehenä ja naisena niin kuin talvisotaan lähtiessä. Puolueetonhan oli itse asiassa myös jääkäriliike. Huomattava osa jääkäreistä kuului työväenluokkaan. Tämmöinen epäpoliittisuuden esiinmarssi kansamme tiukkoina hetkinä on näköjään jonkinlainen sääntö, sitä tapahtunut muulloinkin kuin Talvisotaan lähtiessä. Olen kirjoittanut näytelmiä (tilauksesta muuten kaikki) myös Suomen sodan ajoilta, jolloin Paavo Ruotsalainen heitti verkkonsa samoille vesille kuin Snellman, Lönnrot ja Runeberg - ja vaikka ajautuikin heidän kanssaan eturistiriitoihin, tuli loppujen lopuksi rakentaneeksi Suomen kansan identiteettiä ja itsetuntoa enemmän kuin varsinaiset kansalliset herättäjät kateuksissaan vielä tuolloin ehtivät edes huomata. Ja varsin epäpoliittista tietä! Tuolloin - 1800 luvun alussa - Ruotsi ja Venäjä kävivät inhottavaa kauppaa poloisella Suomi-neidolla - panivat sen tanssimaan pilliensä mukaan marionetin tanssia! Myös 1600-luvun alussa sattui samansuuntaista. Olen kirjoittanut näille juankoskelaisille näytelmän Nuijasotaan johtaneista tapahtumista. Silloin isoiset valtiaskansat linnaleireillä ja rajakahakoilla nöyryyttivät ja riistivät poloa Suomi-neitoa. Ja kansa nousi. Myös 1700-luvun alkupuolella tapahtui samansuuntaista (olen sieltäkin kirjoittanut näytelmän tilausesta!). Jostain syystä minulta aina tilataan näytelmiä aiheista, joihin sisältyy alitajuinen - tai tietoinen - pyyntö: kirjoita meille Suomen kansan tiukoista paikoista, joista olemme selviytyneet, näytä että meissä on Itsenäinen Ihminen, että meissä on oikeita poliitikkoja, sankareita ja pelottomia pelastajia: paavoruotsalaisia, snellmaneja, paasikivejä, kekkosia, anttirokkia, hakalanpoikia... meissä on ytyä selvitä nytkin, anna historian todistaa! Joten enpä lainkaan hämmästynyt, kun juankoskelaiset tilasivat "Jääkärin sulhasen", 2000-luvun alkuun sijoittuvan jääkärinäytelmän. Heillä oli aihe valmiiksi mietittynä, Heimo Konttinen oli rakentanut tulevaisuusvision, jonka päälle en yhtään aristellut lähteä rakentamaan draamaa uudesta jääkäriliikkeestä. Aihe on luonteva jatke Rajasusi-näytelmälle. Kaikki viittaa taas siihen , että kohta tanssii Suomineito muitten pillien mukaan. Tanssi on jo oikeastaan alkanut. Meitä ollaan vetämässä höplästä. Elämme keskellä hirvittävää PARADOKSIA: Olemme rikkaampia kuin koskaan, kansantulo on huima, mutta keskuudessamme on kerjäläisiä enemmän kuin koskaan, on nälkää, soppajonoja ja loistoautoja rinnakkain; vaurautta on yksityisillä ihmisillä enemmän kuin koskaan ja valtio hirmuveloissa korviaan myöten! Sääty-yhteiskunta on uudelleensyntynyt! Suomea myydään kansainvälisille institutionaalisille sijoittajille suuressa alennusmyynnissä. Poliitikot ovat lakanneet olemasta oikeasti... jossain etäällä vain joku mukamaspoliitikko kuuluu sukkuloivan ja kumartelevan oman valtansa pönkittämiseksi milloin minnekin päin. Uususkonto Markkinatalous ja sen lihaksisyntynyt jumalanpoika Osakkeenomistaja rakentavat ovelia rituaaleja ja palvontamenoja jumalansa Rahan kunniaksi ja kirkastamiseksi. Minä olen tosissani huolestunut Suomen itsenäisyydestä. Siksi tuntui niin luontevalta rakentaa draamaa, josta voisi tulla todellisuutta jos kaikki jatkuu tähän malliin. Silti en usko, enkä tietenkään toivo niin käyvän - että me tarvitsisimme uutta jääkäriliikettä, kovia piippuun. Toivottavasti käy niin, että löytyy Tosipoliitikkoja, snellmaneja, kekkosia, paasikivejä... että ei tarvittaisi hallanukkkoja tai ainakaan svendufveja, anttirokkia ja hakalanpoikia, uusjääkäreitä ase kädessä... Tällä näytelmällä emme ole mukana ihan tavanomaisessa kesäteatteriboomissa. Haluamme rakentaa kesäteatteriin hauskuuden oheen ja sisään myös ajatukseen ärsyttäviä aineksia. Niin on nytkin tarkoitus. Haluamme herättä keskustelua, kiivastakin. Haluamme tökkiä persuuksille pystyynnukutettua kesäkansaa, joka niin mieluusti ilottomissa huveissa uinahtelee. Siksi me kärjistämme. Ihan tarkoituksella. |