1991 Lemmenjoki

Junalla pohjoiseen ja Ivalosta jälleen bussilla Lemmenjoen suuntaan. Kaikki hyvin!? Tarkoituksena kulkea jokea lounas-länsi suuntaan ja koukata ehkä hiukan tunturialueille (jännityksen laukaisemiseksi voin sanoa, että näin kävi!). Mukana oli turkulainen heittoase-spesialistimme, joka opetti puuko/kirveen/yms. heittoa koko porukalle - tai ainakin pääosalle. Opetus - muovista Mora-puukkoa ei kannata heitellä - voi tulla bumerangina takaisin... Ensimmäinen kahlaamo oli jännä tuttavuus - ylimenovene, köysi ja rikotut airot. Pitkäveneturistit menivät moottorivoimin saman paikan ohi kohti Kultasatamaa. Morgamojan Kultalassa tapasimme ensimmäistä kertaa tämän retken leirikoululaiset - jostakin Steiner koulusta, en muista mistä.

Eteenpäin ja jatkaen kartalle merkittyä punaista kulkureittiä. Jäkälä-äytsille mennessä näimme todella koneellisen kullankaivuun arvot -joen/puron uoma näytti lähinnä moottoritietyömaalta. Koukkasimme Vaskojoelle - menomatka oli muistaakseni jonkin verran herkistävä - sekä maisemallisesti että henkisesti. Perillä tapasimme kunnon sankarivaeltajaherran - hän oli tullut hiukan toipumaan mökille muutaman viikon kulkemisen jälkeen.

Takaisin kohti Lemmenjokea - ja eikös mitä - Ravadasnjargan lähistöllä törmäsimme uudestaan Steiner-koululaisiin! Tuntui siltä, että meidän rommin voimalla viettämämme nuotiolauluilta oli kiinnostavampi, kuin leirikoulun normaali iltaohjelma. Ainakin Osakuntien juomalaulut kelpasivat...

(Tässä välissä on syytä mainita, että vaelluksen aikana revontulet olivat aivan uskomattomat - öisin näkyi revontulia suoraan postikorteista - kaikki värit ja verhomainen rakenne).

Noh, eteenpäin kohti kahlaamoa ja kiipeillen Joenkielistä kohti. Itselleni tuli täysin väsymyksestä johtunut mielenhäiriö ja kiipesin Joenkielisen huipulle vastoin omia ennakko-odotuksiani. Kaikki olivat reippaan retkeilyn ja raikkaan lumisateen jälkeen sen verran ryytyneitä, että öinen majoitus oli järjestettävä Joenkielisen koillispuolella olevaan kotaan. Kodassahan oli ihan kivaa, mutta yhdessä vaiheessa tunnelma alkoi tiivistyä. Matkakolleegamme päätti polttaa keinokuituverkkarinsa - jostakin syystä - ja kota oli täynnä kitkerää savua.

Kaikki kuitenkin heräsivät aamulla ja pääsivät reippaina Lemmenjoelle/Njurgalahteen saunaan. Sen pituinen se..