Onko joku heistä Zem?

Ulkopuoliset äänet?

| Veitseniskut |
| Reaktioaika? |
| Kamppailun äänet |
| Askeleet |
| Murhainfon Rantakoski yhä harhaisempi |

Litterointi

| Auttaakii? |
| Tule auttaa?|
| Mäiske, kuiskaukset, erikoiset äänet, askeleet |
| Huomioita littaraatiosta ja kuulustelusta 01.12.2006 |
 

Paras todiste

| Kuole? |
| Loppu? |
| Veitsikö?|
| Tytön kirkaisu?|
|Kyökkipsykologiaa|


Onko joku heistä Zem?

 

Niina Bergin blogi

Anneli Auerin ystävät -blogi
Psychojuridica: Rikosjuttujen roolijako uusiksi
Helsinki Taxidriver:
Suskun blogi
Zem:
Ulvilan aikakirjat

KUuuUUNTELUA

 

"Mutta jos hän olisi tunnustanut olevansa väärässä,
se olisi merkinnyt samaa kuin tunnustaa ettei ollut täysjärkinen."
(Väinö Linna)

 

LITTEROINTI:
“MÄISKE”, KUISKAUKSET, ERIKOISET ÄÄNET, ASKELET


Olen ohessa yhdistänyt Tuija Niemen litterointiin aikaisemmin paikantamani "iskut" so. tallenteella kuuluvat kolahdukset sekä sen lisäksi muut ajan mittaan paikallistamani äänet - sellaiset, joita Niemen litteroinnissa ei ole huomioitu.

Uskon, että ”täydennetty” litterointi antaa todenmukaisemman kuvan tallenteesta kuin syyttäjän käyttämä Niemen "riisuttu" ja osin virheellinen litterointi, joka on virtaviivaistettu sopimaan väitteen

”Tallenteelta ei kuulu mitään ulkopuoliseen henkilöön viittaavia ääniä, mikä todentaa sitä, ettei asunnossa ole ollut ulkopuolista tekijää.” (Syyttäjän Valiuslupakirjelmä Korkeimpaan oikeuteen, s. 1482.)

sekä syyttäjän muun aineiston kanssa. Täydennys - toistaiseksi - vain ajalta ennen Auerin puhelimesta poistumista sekä ajalta, kun tytär on puhelimessa. Tämän lisäksi Häke-puhelun täydennettyyn litterointiin on yhdistetty otteita Auerin puhuttelusta/kuulustelusta sairaalassa 01. 12. 2006 sekä joitakin kohtia tyttären kuulemisesta 01. 12. 2006. Mielestäni näiden aineistojen yhdistäminen osoittaa Auerin kertomuksen yksityiskohdissaan luotettavaksi.

Täydenetyssä litteroinnissa mainitut kohdat Häke-tallenteesta olen tallentanut erillisinä waw-tiedostoina, joten kuuleminen on tarvittaessa todennettavissa. En pidä näiden äänitiedostojen liittämistä sivustolle asiallisena, vaikka se onkin "teknisesti" mahdollista.

*


kuulustelu

Hätäkeskuspuhelu alkaa 1.12. 2006 kello 2.43,22.


kuulustelu

0:01 Häke: Hätäkeskus.
0:02 Epäilty: Tääl o joku tappaja. Tulkaa nopeesti.
0:03.67 Isku.
0:04 Häke: Mi, mikä.
0:04.65 Isku.
Epäilty: Joku tuli ikkunast sisää.
0:05 Häke: Rauhotu, mikä paikkakunta?
0:07,00 Epäilty: ööh...Ulvila.
0:08,50 – 0:09,00 Isku + “On Hannu” (Jukka Lahti).
0:08,50 Häke: Ulvila, jooh.
0:10.10 Isku (vaimea “tok”.)
0:10 Epäilty: (sanoo osoitteen)
0:11.55 Isku.
0:11,60 Häke: Anteeks mikä?
0:12.83 Isku.
0:12 Epäilty: (Sanoo tien)
0:13,5 Isku.
0:15 Häke: Joo-o.
0:15 Epäilty: (sanoo numeron)
0: 16.32 Isku.
0:16,50 Häke: Onks tää omakotitalo?
0:17 Epäilty: On.
kuulustelu
0:17 Häke. Mitä siellä nyt tapahtuu?
0:18, 05 – 0:19,00 “Se jäi kii” (Jukka Lahti).
0:19,30 – 0:19,70 “Häi” (kuiskaus – lähellä puhelinta?).
0:19 Epäilty: Joku tuli ikkunast (0:20,20 – 0:20,55 “ding-dong”) sisää ja hakkaa puukol mun miestäni. Muaki on hakattu.
0:23 Häke: Joku hakkaa puukolla.
Uhri: Auuu.
0:24,60 Isku.
0:24 Epäilty: Kyllä.Heti.
Uhri: Auuu. (ETP-papereissa tässä lukee Annuu) = 0:25.60 – 0:26.59 “äyyy” +isku 0:26,50.
0:26 Häke: Kuka siel hakkaa puukolla, tunneksä sitä?
Uhri: Auu. = 0:27.60 - 0:28.26 “jaaauuuh”.
0:29.30 Isku.
0:30 Epäilty: E-Ei se o pimeetä. Ma juoksi puhelimee ku ma pääsin. Löi muaki, tulee näköjää verta.
0:35.03 - 0:35.40 Isku “Tu-tum".
0:35 Häke: Joo.
Epäilty: Hei nopeesti.
0:36,80 Isku.
0:37,10 Isku.
0:37,75 “äy”
0:37 Häke: Joo, laitan apua. Onks teillä monta siellä?
0:38,85 Isku “tu-tum”.
0:39 Epäilty: Meil o myös neljä lasta täällä.
0:40.87 Isku.
0:41 Häke: Neljä lasta.
0:41,70 – 0:41,900 “Sivulle” (matala miesääni).
0:42,50 – 0:42,70 Isku “tu-tum”.
0:42, 65 – 0:43,00 “Kädet” ( matala miesääni).
0:42 Epäilty: Kyllä.
0:42.5 - 0:43.30 - 0:43.60 “äyyh”.
0:43 Häke: Jaaha, odota hetki, mä meen hetkeks pois linjalta. älä sulje puhelinta, älä me pois.
0:47 Epäilty: En.
kuulustelu
0:48,20 – 0:48,60 Isku “Tu-tum”.
0:49, 30 - 0:50,45 Askeleiden ääni + kops +
Uhri: Aihh (yninää, valitusta).
0:50 Uhri: Aiii (laahaava ääni) (? – mikä laahaava ääni?)
0:52 Epäilty: Nopeesti.
0:52,80 – 0:52,90 Isku + askeleita.
0:53 Uhri: (Sanoo joko "tuu jo" tai "huijaa")
0:54 Epäilty: Kuuleksa ku mun mieheni huutaa?
0:56 Uhri: (napsahdus) öhh (kolahdus) ähh. =
0:56.3 Isku + 0:57,65 Heikompi isku + uhri “äähh”.
0:59,30 – 0:59,65 “Lyö vaan” (Karhea miesääni, nopeasti).
0:59 Epäilty: Meni, lähtikse mies jo?

1:01 Uhri: Aargh (erittäin voimakas karjaisu).
Epäilty: (Hengittää raskaasti puhelimeen.)
1:02,95 – 1:03,20 “Kahe(li)” (tytön kuiskaus).
kuulustelu
1:06 Uhri: (Sanoo joko "aihh" tai "häivy") (käheä rääkaisy) (laahaava ääni). Aahh, auuh (voimakkaita valitushuutoja).

1:08,30 – 1:09,80 “Elä lyö."(+huonekalun siirtyminen) (Jukka Lahti) + kops.
1:09,80 “Sää alo(naks)tit” (miesääni).
1:11.00 Isku (kops).
1:11,25 “Jaaa(1:11,80 Isku `Klops´)auuuhh.”

1:12 Epäilty: O -Onks joku tulossa jo?
1:15 Uhri: öh.
1:16,00 Ylös (Tuntematon miesääni).
1:16,60 Isku (Ta-taks).
Uhri: ...auto = Uhri: Apua
Uhri: Oh. Eih.
1:19,20 Naks.
1:23,25 Naks.
1:23,85 Naks.
1:24,90 Kops (=askel?).
1:25 Uhri: Hälytyys...tule(e) tänne apuun.
1:25,60 Joo (nuoren miehen tai naisen ääni?).
1:26,50 Naks.
1:27,50 Häivy (nuori ääni, kuiskaus).
1:27,45 Naks (heikko).
1:27,95 – 1:29,60 Apuun (Jukka Lahti).
1:30,90 ?uha tule tänne apuun (Jukka Lahti).
1:34,17 – 1:34,20 Piip.
1:34 (Tallennuksessa tyhjä kohta kahden sekunnin ajan.)

kuulustelu

*

Ohessa diaedsityksenä aaltomuotokuvia "iskuiksi" nimetyistä kohdista tallenteen ensimmäisen puolentoista minuutin ajalta:


Vertailuksi aaltomuotokuva "veitseniskuksi" nimetystä  tehosteäänestä 


*


1:36 Epäilty: Hei mun täytyy ny (huutaa lastaan).
1:38,20 Vaimea "klops".
1:38 Lapsi: Niih.
1:39 Epäilty: Tuuksä tänne puhelimee?
1:40 Uhri: Agh (valittaa) = 1:41,00 Kops+Uhri: "Joo".
1:41 Epäilty: Mä meen kattoo tonne.
kuulustelu
1:42 Lapsi: Mitä mä sanon?
1:43,30 Uhri taustalla: "Kylhän nous".
1:43 Epäilty: Mä soitan poliisil, siel pyydettii et...
1:43,80 Kops.
1:46 Uhri: (pyyjääpää) =1:46,10 Uhri: "Pyydä Jannea!"
1:46 Tuntematon: (Mite mä pääse linjoi) (Tämä repliikki ei kuulosta naisen eikä lapsen sanomalta, kuuluuko Häkestä?) Useimmat tallenteen kuulleet ovat tunnistaneet repliikin Auerin lausumaksi.
1:48 Uhri: No vähä voit auttaakii.= Kops 1:48,50 Uhri: "No lähe Annu auttaa."
1:50,00 Naps

1:50,80 Uhri: Kylhä nous (keskellä sanaa kuuluu napsahdus)
1:51 Epäilty: Lähtisekse jo? (kuuluu hiljempana kuin uhrin ääni)
1:52,20 Kolahdus
1:52,80 Uhri: Tu(l)e auttaa. = 1:53,80 Uhri: "Lähe aut(kops)taa!".
1:54,30 Kops
1:54 Epäilty: (Sanoo joko "mitäkö" tai "pitääkö")(huutaa raivokkaasti)Kops.
1:55 Uhri: Yöh (yökkäilee, ähkäisy) = Uhri: "Yöks" + Kops.
1:55 Epäilty: Vittikö = mahd. "Veitsetkö?" + kolahdus (juoksuaskelia, + miesääni, kuiskaus: "Tulee ovest." Möreä miesääni: "Yksin(kö)?", oven aukaisu). Katso askelten äänireko vs. tallenne
kuulustelu
kuulustelu
2:00 Uhri: Aagh (valittaa) + Kalahdus 2:01,30 + 2:02,00 Vaimea kalahdus ja suhahtava ääni
2:02,50 Nopea sisäänhengitys lähellä luuria + äänen alku kurkusta (tyttö?)
2:02 Uhri: A-laalalala (ei pysty puhumaan enää selvästi, kopsahdus keskellä)
2:03 Epäilty: (_uole) (2-tavuinen sana, päällekkäin miehen valituksen kanssa + 2:03,80 Kops) Käräjäoikeuden päätöksessä Tuija Niemi tunnistanut varmasti vain
kirjaimet ` ole´ (ks. 16).

2:05 (vaimea kopsahdus) Uhri: Lala. Epäilty: öh (voimakkaan ponnistuksen aiheuttama äännähdys) Mikä osoittaa, että EPäILLYN ääni? Lisäksi (askeleen) kolahdus 2:07,30.
kuulustelu
2:07 Epäilty: ...Mihin viittaa? Ei epäillyn ääntä kohdassa.
2:08 Epäilty: (vaimeita askelia)HUOM: Astujalla jalkineet jalassa, merkitsee sitä, että askeleet EIVäT OLE epäillyn. Voihkaisu - Tuleeksielt kettää?
Kysymyksen aika 2:09,10 mitä edeltää uhri(?): "ooo"
2:10 Lapsi: Hei, onksiel (Kuiskaus: "Pojat.") joku, tulkaa äkkii, mun iskä (taustalla sama korkeahko miesääni kuin kuiskauksessa, sanasta ei saa selvää) voi huonosti. (2:15,00 korkeahko miesääni, kuiskaus: "Mä voin."
+ kolme ikäänkuin paljaan jalan askelta)

kuulustelu
Tulkaa äkkii. (Taustalla naisen ääni "Tu takas" + uhrin valitusta)
2:17 Tuntematon: ...(n)ui (kolahdus) vaa (erittäin vaimea ääni).
2:19 Lapsi: Iskä, älä kuole.(Alla naisen ääntä.)
2:22 Uhri: Aiih.
2:23 Epäilty: Hei, lopeta (huutaa todella raivokkaasti) + 2:24,20 tuntematon: "uh".
kuulustelu
kuulustelu
2:25 (askelien ääniä)(ETP-papereissa tämä on tuntematon)Askelia kahdet - hidastuksessa kuultavissa sekä paljaan jalan että kengän ääniä Katso aaltomuoto
Askelten takana 2:25,40 - 2:26,50 tuntematon (nais?)ääni: "Kuka se siellä on?"
Tuntematon: (Aja.)
2:26 Häke: Joo haloo.
2:27 Uhri: (Se jäi). Mikä osoittaa, että UHRIN ääni?
Lapsi: Nii tulkaa äkkii, mun iskä (Rauuuh + voimakas isku) voi huonosti, jooko. (Kolme kolahdusta: "Tum tu-tum") (Uhrin valituksia) (En kuule valituksia tässä.)
2:31 Häke: Joo, sinne on apu jo tulossa. Osaakko sä, onks siel joku aikuinen paikalla nytte?
2:32 Uhrin puheääntä ei enää kuulu
2:35 Lapsi: äiti. + 2:36,30 kolahdus
2:36 Häke: Voisko äiti puhuu? + Kopsahdus
2:37,70 tuntematon miesääni: "Tule".
2:38 Lapsi: äiti 2:38.30 Kopsahdus tuu.
2:39 (kolahdus)= 2:39,30 "Tasajalka-alastulo"? (Yhteydessä aiempaan kolahdukseen.)
2:39 Lapsi: Nyt siel puhutaa (kolahdus) taas.
2:41 (metallinen ääni + vaimeampi kolahdus) = 2:41,20 Kuiskausta muistuttava ääni, rytmiltään "Onks pekka MENny?" + ääni, joka luultavasti johtuu joko tytön tai Auerin sormen osuessa luurin mikrofonin muoviseen "ristikkoon", kun luuri vaihtaa omistajaa.
2:42,75 Epäilty: Ehit aut(taa)
2:42 Epäilty: Onksielt tulos joku? = sanotaan ajassa 2:43,45

kuulustelu

*

2:42 Epäilty: Onksielt tulos joku?
2:44 Häke: Joo, mä oon apuu hälyttäny. Mä voidaan nyt, mä vähän kyselen lisätietoja(kops). (Uhrin huutoa taustalla "ooo" - "ajaij".) Mikä on tilanne nyt, apu on koko ajan tulossa.
2:49,50 Miesääni: "SaaTan" (Paino jälkimmäisellä tavulla)
2:50 Epäilty: Joo. Mä en tiedä mikä tyyppi se o, se.
2:51,30 Klip-klop (muistuttaa tietokoneen tehosteääntä tai on mahd. keuhkovaurioisen hengitysääni?)
2:52 Epäilty: (takana nopea "tu-tum") Hajotti meiän ton, (Häke: "nii") se takaovi, (2:49:90 - 2:55,50: "kops - dooinngg" - ikäänkuin jousikaikuinen tehosteääni), sil o mustat (Häke: "joo-o") vaatteet. Kops
2:56 Häke: Joo, onks hän siel paikal viel?
2:58 Epäilty: Mä olen tääl, mä juok(kops)sin äske (metallinen NAKS) ulos, et mä meen sinne, se lähtee juoksee mun perää. Se meni takas ja se aikoo tapaa mun mieheni, se oli äske viel hengis.
3:06 Häke: Joo, missä se sun mies, mimmoses tilas se sun mies siel nyt on? (3:09,70 Tu-tu-tum)
3:10 Epäilty: Makaa siel lattial ja huus äske apua, nyt hiljeni.
3:13: Kopsahdus "Tu-tum" (Samantyyppinen - ei sama - kuin ajassa 3:30).
3:13,20: Tytön ääni "huiii", joka jatkuu "vihellysääneksi" (n. 2200Hz) nousevana aikaan 3.14,30.
3:14 Häke: Sun mies hiljeni vai?
3:14 Lapsi: (itkun alkua + voimakas rääkäisy, lyhyt napsahdus)
= 03:14,50 - 3:14,90 tytön lyhyempi, nouseva ääni "hui".
3:15,00 Auerin SISääNHENGITYS + 3:15,50 Voimakas kirkaisu + 3:16,90 "tsjong" + 3:17,00 "NAPS" (Huom: "Tsjong" kuuluu, jos voimistaa ääntä säröytymisestä välittämättä 10-15db.)
3:17,50 Kirkaisu lakkaa - Auerin ULOSHENGITYS + sisäänhengitys + Auerin itkua

Katso kommentit
3:17 Häke: Haloo. (=3:18,00)
3:18,20 Korkeahko miesääni: "dämm"
3:18 Epäilty: älä itke (lapsi) hei, siel.(=13:18,50)
3:20 - 3:20,60 Auerin ulos- ja sisäänhengitys
3:21 Häke: Joo, sinne on apu koko ajan tulossa, onks sun mies nyt iha tiedottomana makaa vai? Lapsi itkee taustalla = 3:25,69-90: "aamu(?) + klip-klop" = mahd. vaurioituneen keuhkon ääniä?
3:25 Epäilty: Emmä tiedä, mä en oo, keittiös, mä en. (+ Ulos- ja sisäänhengitys, samanaikaisesti "krr-klop" = ääni ilmeisesti keuhkovauriosta johtuva.) Meneks mä kattomaa?
3:30 Tu-tum (Samantyyppinen - ei sama - kuin ajassa 3:13).
3:30 Häke: Joo, mut missäs se tekijä nyt on, missä se tekijä täl hetkel on?
3:33 Epäilty: No todennäkösest siel ellei lähteny (kops) ulos jo, mei makuuhuoneessa siis.
3:36 Häke: Lähti ulos jo vai?
3:37 Epäilty: En tiedä, siel hiljeni.
3:39 Häke: Jaaha. Epäilty: (kysyy lapselta) Oliks se viel siel?
3:41 Lapsi: Joo, se lähti. + 3:41,30 Miesääni: "Punanen" + "tu-tum"
3:42 Epäilty: Se lähti jo ("kops") vai?
3:43 Häke: Sano vähä tuntomerkkejä, mä voin sanoo poliisille, mustat vaatteet ja mitä muuta?
3:47 Epäilty: Mustat vaatteet, siin oli joku, (hengitys + plus vioittuneen keuhkon ääni?) sanotaa et vähintää 180 (3:51,05 "Kops") senttiä pitkä vähä, aika tukeva.
3:53 Häke: Joo.
3:54 Epäilty: Semmoset niinku mustat vaatteet, semmoset, ettei naamaa kokonaa näkyny. Iha vieraan näköne mulle.
3:58 (Kops) Häke: Iha vieras.
3:59 Epäilty: Jooh (taustalta kuuluu lapsen itkua)
= 4:00,10 Häke: "joo" + du-dum + "Tuhoosit"? Hei tulkaa nopeesti.
4:02 Häke: Joo, poliisi soittaa (tum) sul, me voidaan lopettaa (tu-tum-tu - tum) sitte.
4:05 Epäilty: Onks tänne joku ambulanssi tulossa kans?
4 :07 Häke: On ambulanssi on kans tulossa ja poliisi, mut me voidaan lopettaa ni poliisi soittaa.
4:11 Epäilty: Joo.
4:12 Häke: Täst tavottaa täst sun numerosta, mistä sä soitat nyt. Auer: "Joo" (Lapsi itkee taustalla) Me voidaan lopettaa, poliisi soittaa. (Miesääntä taustalla: "Alku - syty"?)
4:16 Epäilty: Joo. (Tässä ei "joo" tallenteella) Selvä.
4:17 Häke: Joo, hei.
4:18 Epäilty: Heihei. (Loppuhuokaus "Jeah"? - Tai liittyy kohinanpoistoon? ) Tallennus päättyy: "Naks."

 

*

 

HUOMIOITA "TÄYDENNETYSTÄ LITTERAATIOSTA"

a) Auer oli paljain jaloin – mutta tilassa oli myös joku raskaasti ja pitkällä askeleella kengät jalassa askeltava.

Tämä on ilmeistä ajoissa n. 0:50 – 0:53,00 (jolloin Auerin ollessa puhelimessa takaa kuuluu askelien ja iskujen ääniä) sekä n. 1:55 (kahden juoksijan askeleet, toisella kengät), sekä ajassa 2:08 kengät jalassa ( askeleet ei siis Auerin). Ajassa 2:15 sen sijaan kuullaan paljaan jalan askelia (= Auer matkalla olohuoneen kautta takkahuoneeseen päin).

b) Poistuminen ajassa n. 2:39 on selvästi voinut tapahtua tavalla, jonka Murhainfon nimimerkki Turumurre on kuvannut 3d-mallinnuksissa: Sitä on edeltänyt "surmanisku" n. kymmenen sekuntia aikaisemmin:

2:27 Uhri: (Se jäi). Mikä osoittaa, että UHRIN ääni?
Lapsi: Nii tulkaa äkkii, mun iskä (Rauuuh + voimakas isku) voi huonosti, jooko. (Kolme kolahdusta: "Tum tu-tum") (Uhrin valituksia) (En kuule valituksia tässä.)

Eli voimakas isku ja sitten poistuminen:

2:36 Häke: Voisko äiti puhuu? + Kopsahdus
2:37,70 tuntematon miesääni: "Tule".
2:38 Lapsi: äiti 2:38.30 Kopsahdus tuu.
2:39 (kolahdus)= 2:39,30 "Tasajalka-alastulo"? (Yhteydessä aiempaan kolahdukseen.)
2:39 Lapsi: Nyt siel puhutaa (kolahdus) taas.

Siis ajassa 2:36 askelen kopsahdus lattiaan, sen jälkeinen ei askel ei kuulu, kun astuu housuille ikkunan vieressä, sen jälkeen askel (kopsahdus) muovituolille - sitten "tasajalka-alastulo" molemmille jaloille sekuntia myöhemmin.

- Ja voidaan lisätä, että terassilta löytyneet lasinpalat, joiden särmissä on verta (sekä vieressä pari pisaraa), tukevat kertomusta verisen ulkopuolisen tekijän poistumisesta. Sirut ovat pyyhkiytyneet joko veristen vaatteiden tai käsineiden kosketuksesta - tämä on ainoa järkevä selitys verelle lasinpalojen kyljissä. (Sen sijaan "lavastusteoria", jonka mukaan surmatyö olisi tehty ensin ja ikkuna rikottu vasta tämän jälkeen, edellyttäisi, että verta olisi lasinpalojen alla - näin ei kuitenkaan ole, vaikka Murhainfon nimimerkki Tara oli - ja on - näkevinään verta lasinpalojen alla.)

Ohessa tytön kuvaus poistumisesta: kuulustelu

c) Tyttö tulee Aueria vastaan - Turunmurteen mukaan jopa jättänyt puhelimen pöydälle.

Auer on tällöin selin poistumistilanteeseen, hän on puhelimessa 2:42,50 eli kolmen ja puolen sekuntin kuluttua "poistumiskopsahduksista". Tyttö sen sijaan on ilmeisesti edennyt olohuoneen puolelle, jossa näkee poistumistilanteen (kertomansa mukaan oli puolivälissä olohuonetta tai lähellä valokatkaisijaa). Ja luonnollisesti poistuja tulee "kylpyhuoneest päi".

Oletus, että tyttö olisi nähnyt poistumisen n. ajassa 2:39 - ei kuitenkaan täsmää sikäli, että tyttö sanoo Auerille juuri poistumisajassa (2:39) "äiti tuu" sekä ajassa 2:40 "Nyt siel puhutaan taas." Eli olisi nähnyt poistujan puhelinta ojentaessaan, mutta ei mainitsisi poistumisesta Auerille poistumisesta? Tämä ei kuitenkaan liene aivan mahdottomuus.

Kaikkiaan tyttären kaikkiin kertomuksiin tapahtumista kuitenkin vaikuttaa trauma kuolleen isän näkemisestä verissäpäin takkahuoneen lattialla - tämä saa kertomuksessa hallitsevan painoarvon, muu on tytölle vähemmän merkitsevää. Kuvan "mittasuhteet" vääristyvät ikään kuin lapsen piirroksessa, jossa tärkein asia kuvaaan suurimpana, muut asiat viitteellisesti ja sinne päin.

d) On ilmeistä, että Auer ei ole lähelläkään takkahuonetta, kun kuullaan ilmaisu ´()ole´. Jos kyseessä on Auerin ääni, se kuuluu eteisestä päin, missä palaamassa ensimmäisestä pakojuoksusta.

2:03 Epäilty: (_uole) (2-tavuinen sana, päällekkäin miehen valituksen kanssa + 2:03,80 Kops)

Käräjäoikeuden päätöksessä (ks. 16) Tuija Niemi tunnistanut varmasti vain kirjaimet `()ole´. Syyttäjä jälleen "hivuttaa" ilmaisua itselleen edullisemmaksi syytteessä: `()uole´.

Samoin myöhempi ääni ääni:

2:05 (vaimea kopsahdus) Uhri: Lala.
Epäilty: öh (voimakkaan ponnistuksen aiheuttama äännähdys)

Mikä osoittaa, että ähkäisy on EPÄILLYN ääni, niinkuin on litteroitu? Onko kyseessä Tuija Niemen ammatillinen taidonnäyte? Vai jälleen vain syyttäjälle tyypillinen "säveltäminen"? Tahallista vinouttamista syyttäjän käyttämässä Niemen litteroinnissa voi nähdä myös kohdassa, jossa Auer on jättänyt puhelimen tyttärelle ottaakseen selvää tilanteesta:

1:46: Tuntematon: (Mite mä pääse linjoi) Tämä repliikki ei kuulosta naisen eikä lapsen sanomalta, kuuluuko Häkestä?)

Useimmat tallennetta kuunnelleet ovat todenneet, että repliikki on Auerin lausuma.
kuulustelu
Mutta - ei toki sovi "profiiliin", että surmaaja yrittäisi kaikin keinoin kommmunikoida tilanteesta ulkopuoliselle (ja ilmeisesti virainomaistaholle), avata linjoja jo avoimen lisäksi mennessään varmistamaan veritekonsa tulokset. Käyttäytymisen psykologinen "surmaajan profiili" ei salli tämänkaltaista kommunikaatiotoimintaa, joten kirjataan siis "repliikki" hätäkeskuspäivystäjän suuhun.

Joten näyttää siis pahasti siltä, että Murhainfolaiset eivät ole sittenkään aivan pysyneet hahmottamaan syyttäjän aivoituksia sen kaikissa tarkkaan harkituissa nyansseissa. Aijai.

Toive "linjoille" pääsystä ilmentänee hätäännystä ja liittyy ilmeisesti siihen, että ennen tytön kutsumista paikalle ajassa 1:36 puhelin on tallenteen mukaan - syystä tai toisesta - tyystin vaiennut (ajassa 1:34) ja linja vaikuttanut katkenneelta. On ilmeistä, että tämä on saanut Auerin lähtemään puhelimesta, mutta tämä on kuitenkin pyytänyt tytärtä varmuuden vuoksi pitämään luuria. Eli on selvää, että Auerin toive on ollut ylläpitää ja luoda yhteys viranomaiseen - tätä ilmentää repliikki "Miten mä pääsen linjoi?"

Mutta kuten sanottu - tämä toive ei sovi lopullista "surmaniskua" suunnittelevan profiiliin.

Lisäksi kohdissa 2:05 - 2.08 ei ole kuultavissa minkääalaista kallon murskaavaa "surmaiskua" - vai oletetaanko että huudot "()ole" tai vaikkapa "lop-pu" (tätä en kuule) kykenevät murskaamaan kallon, kun karjaistaan riittävän lujaa?

Häke-tallenne osoittaa, että Auer tulee ULKOA puhelimessa olevan tyttären luo, ja takkahuoneesta melkein samanaikaisesti kuuluvat äänet ovat ulkopuolisen aiheuttamia.

Skenaariossa, jossa Auer ensin juoksee ulos ja tyttö on puhelimessa (alla sitaatti tytön kertomuksesta 01. 12. 2006 – äiti ohittaa tämän) ja sitten palaa hitaasti ja saa tekijän uudelleen peräänsä, kaikki loksahtaa kohdalleen – toisin kuin skenaariossa, jossa Auer olisi takkahuoneessa astaloimassa Lahtea, jossa mikään ei loksahda. Muta kyllä sitä yritetään väkisin vääntää loksahtamaan - vaikka se edellyttäisikin osasten murjomista uuteen uskoon.


Kirkaisusta

Lapsen kirkaisua valmistelee kaksi kauhistunutta "hui"-ääntä, joista ensimmäisen äänenkorkeus nousee 2200Hz:n, eli falsetttiääniä korkeammalle, "vihellysäänien" rekisteriin (nämä äänet Häke-keskustelun taustalla 3:10 Epäilty: Makaa siel lattial ja huus äske apua, nyt hiljeni. / 3:13: Kopsahdus "Tu-tum" / 3:14 Häke: Sun mies hiljeni vai?)

Tuo "nyt hiljeni" (ajassa 03:10) on kiinnostava. Traumatutkijoiden mukaan "orientoitumisrefleksi voi aktivoitua myös odottamattomasta tutun tai meneillään olevan aistivirikkeen lakkaamisesta". (Ogden - Minton - Pain: Trauma ja keho. Sensorimotorinen psykoterpia, s. 74.) Tällöin huomio suuntautuu kapeutuneena selvittämään, mistä lakkaminen mahdollisesti johtuu. Orientitumisrefleksi herää äänten lakkaamisen tapauksessa välttämättä enemmän tai vähemmän viivästyneenä - kestää aikansa, ennenkuin huomataan, että aistimus ei jatku odotusten mukasesti. Auerin tapauksessa n. 25 sekuntia (2:42 - 3:10).

Samakaltainen muutos ympäristön ärsykkeiden luonteessa on kiinnittänyt myös tytön huomion, mikä on "vetänyt" tämän selvittämään muutoksen syyn:

"K: Sä uskalsit mennä sinne
A: Mää Joku pakko joku juttu mun mieles pakotti mun mennä kattoo mitä oli tapahtunu
(Kuuleminen 26.8.2009.)

Vähintäänkin nämä autonomiset reaktiot ja refleksit ("joku juttu mun mieles pakotti") osoittavat, että joku muutos suhteessa aikaisempaan tilanteeseen (jossa "Tääl o joku tappaja") on tapahtunut.

Kopsahdus "Tu-tum" ajassa 3:13 johtuu mahdollisesti siitä, että lapsi pysähtyy kauhistuneena aloilleen niin, että jalat tömähtävät maata vasten. Tätä seuraa välittömästi vihellysääneksi nouseva "huii", mikä viittaa autonomisen hermoston äkilliseen (ja siis ei-tahdonalaiseen) ylivireytymiseen.

Jälkimmäisen lauseen aikana kuuluu Auerin uloshengitys, sitten sisäänhengitys - tätä seuraa kahden sekunnin "rääkäisy" tai "kirkaisu". Tätä seuraa Auerin sisäänhengitys.

Hengityksen rytmistä päätellen kirkaisu voisi täten olla Auerin tuottama. Kirkaisun (3:15,50 - 3:17,50) alkupuolella kuuluu kuitenkin "humahdus" n. ajassa 3:15,90 - 3:16,20, jonka voi tulkita olevan Auerin uloshengitys - toki tämä voi olla taustalta kuuluva muu ääni.

Joka tapauksessa ainakaan "huii" -äänet eivät voi olla Auerin tilanteessa tuottamia, koska tämän hengitys puhelimeen kuuluu samanaikaisesti ja epätahdissa näiden äänten kanssa.

- Ehkä on vielä pantava merkille, että kirkaisua sekä edeltää että seuraa sekuntin kymnmenesosan verran "täyttä hiljaisuutta", so. esim. Audacityn aaltomuodossa kohtiin ei rekisteröidy minkäänlaista ääntä. Muuten sen paremmin aaltomuodossa kuin kuullussa äänessäkään ei tässä voi erottaa kohtia, missä esim. volyymitasoa olisi nostettu niin, että "taustakohinassa" olisi äkillisiä hyppäyksiä. "Täysi hiljaisuus" rääkäisyn molemmin puolin kuitenkin viittaa siihen, että taustakohinat on eliminoitu keinotekoisesti - muun työstämisen ohella.

Kirkaisun loppupuolella kuuluu "napsahdus", joka erottuu kuulemassani tallenneversiossa hyvin selkeästi. Aluksi tämä ääni vaikuttaa erikoiselta sikäli, että sitä ei sen paremmin edellä kuin seuraa - päällä olevan kirkaisun lisäksi - muita ääniä. Mikä tämän erillisen "napsahduksen" siten aiheuttaa, so. äänen, joka kuulostaa ensin yhteydessään lähinnä lasipalasen katkeamiselta? Lapsella ei tiettävästi ollut jalassa haavaa, mikä olisi johtunut suurehkoon lasinpalaseen astumisesta.

Kuten edellä mainittiin "napsahdusta" edeltää "humahdukseksi" luonnehtimani ääni. Kun kirkaisun volyymia nostaa 10-15db, voidaan kuulla että napsahdusta välittömästi edeltää myös ääni, jonka litteroisin lähinnä "tsjong". äänten yhdistelmä ("tsjong - naps") antaa joka tapauksessa vaikutelman jonkin jännittymisestä ja katkeamista. Minkä - ei aavistusta.

"Kirkaisu" tai "rääkäisy" päättyy (tyypillisesti, vrt. tehosteäänet) puhtaaseen ja laskevaan falsettiääneen. Tästä osasta ääntä lienee helpoin selvittää, keneen tiloissa olleeseen kirkaisu sopii ääniprofiililtaan parhaiten.

Kirkaisua seuraavan Auerin sisäänhengityksen sekä Häke-päivystäjän repliikin "Haloo" lopun kanssa päällekkäin kuuluu korkeahko miesääni "dämm". Tämä ei siten liene kummankaan puhelimessa olijan tuottama - ellei ääni sitten johdu Auerin keuhkojen vioittumisesta? (Tämä puolestaan todistaisi keuhkovaurion syntyneen ennen Häke-puhelua, mahdollisesti Auerin kertomalla tavalla, mistä on merkkejä myös toisaalla puhelussa.) - Toisaalta ääni kuuluu Auerin sisäänhengityksen lopuksi, ja yleensä äänen tuottaminen edellyttää uloshengitystä. äänen lähde tai sanotun ("dämm") merkitys? Ei aavistusta. (Ainoa mieleen tuleva on "tsädämm", mikä vastaisi onomatopoeettisesti jännittymisen ja katkeamisen ääntä. Itse en kuitenkaan erota kohdassa muuta kuin "dämm".)


Murhainfo kirkaisusta

Kirjoittaja annijatta » Su Heinä 08, 2012 3:19 pm

3:14 Häke: Sun mies hiljeni vai? Ennalta sovittu merkki tytölle sulkea nauha, tekee työtä käskettyä, nauha lähteekiin uudelleen pyörimään
3:14 Lapsi: (itkun alkua + voimakas rääkäisy, lyhyt napsahdus) Tyttö sulkee nauhurin suunnitelma menee pieleen. Tyttö ei ole huomannut että äiti sulki nauhurin, nauhoitettu kirkaisu ehtii kuulua
3:17 Häke: Haloo.
3:18 Epäilty: älä itke (lapsi) hei, siel.
Tyttö pelästyy kun tekee väärin [Anneli huomaa tytön kauhun, rauhoittaa (en mä sulle pahaa tee)

Zemin kommentti: Korkein oikeus myönsi syyttäjille valitusluvan 9. toukokuuta 2012. Annijatan postauksessa yritetään soveltaa kömpelösti syyttäjän "nauhoitusteoriaa". Heijastelee kuitenkin hyvin sitä, minkälaisia vaikeuksia yritykset sovittaa tallenteen sisältö syyttäjän teorian kanssa tuottavat. Siis ylivoimaisia vaikeuksia.


Kirjoittaja ulkosuomalainen » Ti Heinä 10, 2012 6:23 pm

3:06 Häke: Joo, missä se sun mies, mimmoses tilas se sun mies siel nyt on?
3:10 Epäilty: Makaa siel lattial ja huus äske apua, nyt hiljeni.
Anneli huomaa kesken lauseen missa tytto on --siksi tuo kovemmalla aanella sanottu NYT HILJENI. Huoneenhan on oltava tyhjä kun tytto sinne menee eli hupun on pakko poistua tassa.
3:14 Häke: Sun mies hiljeni vai?
3:14 Lapsi: (itkun alkua + voimakas rääkäisy, lyhyt napsahdus)
3:17 Häke: Haloo.
3:18 Epäilty: älä itke (lapsi) hei, siel.
Ala vaan sano mitaan.

Zemin kommentti: "Huoneenhan on oltava tyhja" - tyttö tiesi, että huone on tyhjä. Tämä oli nähnyt ulkopuolisen tekijän poistumisen ajassa 2:35 - 2:42, niinkuin Seppo Isotalo Murhainfon nimim. Alpo Holistin animaatioon ja Häke-litterointiin perustuen on osoittanut. Myös Häke-tallenteen äänien perusteella tuolloin tapahtunut poistuminen todennäköisin vaihtoehto (ks. yllä täydennetty litteraatio).


Kirjoittaja Konsta Apeli » Ti Loka 23, 2012 4:44 pm

Minusta nämä metalliset naksahdukset sopisivat sisäoven kahvojen vapauttamisesta syntyviin ääniin. Aikataulullisestikin se sopisi teoriaan, jossa poika tulee ovelle ajassa 1:48 ja jonka oven Anneli sulkee juoksuaskelten jälkeen (eikä ole avaus kuten litteroinnisa) ajassa 1:55. Ajassa 1.58 kuuluu heti taas tuo kling-klang ja Anneli joutuu hätistämään Allun ovelta uudelleen (Allu ole..) 2:03. Ajassa 3.14 Tytön rääkäistessä kuluu vastaava naksaus ja heti kohta Anneli sanoo: " älä itke (lapsi) hei siel" Kenen nimen Anneli sanoo ja miksi sanoo "siel" vaikka tytönhän pitäisi olla jo aivan lähellä.
Onko poika ovella ja itkee?
Kun pieni lapsi kurottaa ovenripaan ja avaamisen jälkeen irroittaa otteensa kahvasta, ei hän saattele ripaa aikuisen tapaan, vaan antaa sen vapautua itsestään ja tästä syntyy metallinen kilahdus.

Ceterum Censeo
Sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella radionauhuri

Zemin kommentti: Tässä tuodaan toinen lapsi näyttämölle, vaikka Häke-tallenne tai muu todistusaineisto ei anna minkäänlaista viitettä siihen suuntaan: oven naksahduksia Apelin esittämässä muodossa ei ole, Auer sanoo tytön nimen, joka on takkahuoneen suunnassa. Kirkaisun aikana kuuluva "kilahdus" ei missään tapauksessa ole kahvan irroittamisesta syntyvä äääni, koska siihen liittyy jännittymisen ääni ("tsjong") ja sitä seuraava katkeaminen ("naps").


Kirjoittaja Bou » Ti Loka 23, 2012 6:15 pm

Kuulostaa Konsta järkevältä. Olen kaiken aikaa ihmetellyt, että miksi Annelin äänenpaino yhtäkkiä muuttuisi raivoisaksi, mutta tuossa toki kelpo vastaus. Olettaen, että koko häkepuhelun piti olla hämäystä ja meneekin kesken kaiken plörinäksi, luonteva äänen korotus paikalle katsomaan pyrkivälle pojalle uhkaavan eleen kanssa vaikuttaa järkevältä. "Pitääkö" käsi uhkaavassa asennossa (läimäistä -vai peräännytkö?)


Kirjoittaja MissHolmes » Ti Marras 06, 2012 11:47 am

Minulle on kummasti tullut nyt nauhaa kuunneltuani sellainen tunne, etta Jukka on koko ajan tajuton ja äänet tulee nauhalta. Anneli käy vain iskemässä viimeiset kuolettavat iskut puhelun aikana. Samaiseen liittyy myos se, etta Annelin on poistuttava kesken haken: nauha alkaa mennä liian pitkälle, sieltä alkaa kuulua jo Jukan ''selkeää'' puhetta.
"Nyt hiljeni" liittyy minusta siihen, etta Anneli huomaamatta tyttö onkin yht'äkkiä takkahuoneen ovella. Annelin pitää perustella tytölle isän makaaminen yksin kuolleena. Nyt hiljeni. Surullista.

Zemin kommentti: "...kummasti tullut nyt nauhaa kuunneltuani sellainen tunne". Liittyisikö "tunne" siihen, että syyttäjä on esittänyt "nauhoitusteorian" ja valituslupahakemus Hovioikeuden päätöksestä on mennyt huhtikuussa läpi? Auer poistuu puhelimesta heti sen jälkeen (kahdessa seknnissa), kun puhelu vaikuttaa kokonaan katkenneelta, "linjoilla" ei ole tunnu olevan ketään. Mutta miksi "pitemmälle" edenneeltä tallenteelta tulisi "selkeää puhetta"? Ja miksi - jos Lahden ääntely tulisi tallenteelta - tämä tuntuu selvästi reagoivan Auerin ilmestymiseen takkahuoneen ovelle: 01:48 "No lähe Annu auttaa!" sekä 01:52: "Lähe auttaa"? (Ks. "täydenetty littaraatio" yllä.)


Kirjoittaja Tara » Ke Marras 07, 2012 1:40 pm

Elvis, en ole pitkään aikaan ollut satavarma, että kirkuja on lapsi/lapsi yksin/vai joku aikuinen nainen. Kirkuminen alkaa niin suurella volyymilla keskeltä aika vaimeaa itkun tuherrusta, että minun korvissa tuo kiljahdus sinkoaa oletetun kontekstin ulkopuolelle. Eli, kirkaisu saattaa tulla taustanauhalta, eli kun Anneli huutaa 'häkeen' kesken lauseensa NYT hiljeni, niin silloin alkaa itkun tapainen -yyh-iih-ii ja sitten yhtäkkiä todella kovaääninen rääkäisy . Rääkäisyn loppuu max 3 sekunnissa ja välittömästi kuuluu taas vaimeaa itkun tapaista. Lisaksi naks kirkaisun lopussa herättää ajatuksia.
Tietenkin taustahauna tuntuu aivan... siis kuka mielipuoli saisi päähänsä nauhottaa kuolevan korinoita ja laittaa sitten soimaan hakepuhelun taustalle jokin 'esitys'... Minusta hakenauha ei kuitenkaan ole mikään looginen vaan todella merkillinen.


Kirjoittaja Tara » To Marras 08, 2012 9:56 am

huippumies kirjoitti: Vähän arastellen kirjoitan seuraavan huomion: - Tytön repliikit kuulostavat opetetuilta. Toistaa ne uudelleen hyvinkin samalla tapaa, kun ensin ei ole häkessä ketään kuulemassa. Hirttäkää mut nyt, mutta tällainen fiilis mulle tuli. Ei kuulosta aidolta.

Ei ole syytä hirttää. Tämä minullakin on käynyt mielessä. Jotakin vaan teennäistä noissa kahdessa tulkaa äkkii mun iskä voi huonosti on... iska voi 'huonosti'?? täh...
Samoin alun 'tottelevaisissa', kirkkaassa Niih! ja matalassa Joo. Sitten se lapsen Mitä mä sanon? (ku tätä ei oo harjoteltu!) Kirkaisun aitoutta tuntuu jollain lailla tylyltä kieltää. Voihan se sitä ollakin, alkuaan? Se juuri, että se taustan itku-äänien vaimeus ei istu siihen rääkäisyn voimaan. On totta myös, että pojilla on suuremmat äänivarat, laajemmat. Tyttöjähän ei Cantores minorekseen ennen edes huolittu.

Zemin kommentti: "...taustan itku-äänien vaimeus ei istu siihen rääkäisyn voimaan." Tara ei ota huomioon, että ilmeisesti hänen kuuntelemansa (samoin kuin minun kuulemaani) tallennetta on työstetty varsin voimallisesti. Esimerkiksi sekuntin kymmenyksen "täysi hiljaisuus" tytön kirkaisun molemmin puolin viittaa kohinanpoistoon. Myös volyymin säätöä, kompressiota ja muuta ekvalisaatiota on ilmeisesti (ja luonnollisesti) käytetty kirkaisun selkiyttämiseksi ja erottelemiseksi.


Kirjoittaja huippumies » To Marras 08, 2012 10:48 pm

Mutta tytön repliikit, varsinkin kun toistaa ne, ovat keinotekoisen oloisia. Ja se rääkäisy on vain mahdoton, jollei ole tilaisuutta vetää keuhkoja täyteen... Ja sittenkin se ääni on liian matala. Alpo kertoi miehen ja naisen äänen eroavaisuuksista. Päteeko se lapsiin myös? Pystyykö Alpo selvittämään, kenen ääni se on?
JOS jotain on soitettu nauhalta, se on tuo huuto.
Se, että tytön repliikit kuulostavat ulkoaopituilta, voi olla syy siihen, että tytön asema oli muuttunut valituslupahakemuksessa. Me emme tiedä, mitä uutta on lasten kuulemisissa tullut esille, mutta ehkä se selviää uudessa oikeudenkäynnissä. Sitä odotellessa.


Kirjoittaja huippumies » To Marras 08, 2012 11:16 pm

Valhalla kirjoitti: Minä olisin kyllä valmis harkitsemaan, että äänen tuottaa lapsista poika. Vaikea tuollaista rääkäisyä on näytellä. Muistetaan nyt, mitä lapsille on tapahtunut tuon jälkeen. Muutenkin olisi tavatonta, että muu katras pysyisi huoneessaan moisen tohinan keskellä.

Nyyhkäisy kuuluu todella kaukaa, varmaan sieltä olohuoneen ja takkahuoneen rajalta, kuten on kerrottu tytön sijainnista. Rääkäisy äänenä "särkee mikrofonin" kuin se tulisi lähempää. Auttakee te, jotka ymmärtävät äänestä jotain!


Kirjoittaja huippumies » Pe Marras 09, 2012 9:18 pm

Poika oli todennäköisesti tullut huoneestaan ja joku itkunnyyhkäisy on hänen. Tai tytto itki ja poika rääkäisi? Sekin on mahdollista, koska tyttö ei itse muista huutaneensa.
Hovin päätös oli käsittämätön.


Kirjoittaja Tara » Pe Marras 09, 2012 9:45 pm

Tämä mahdollisuus on kiinnostava, että se kiljaisija olikin poika. Jos häkepuhelun aikaan ei kukaan muu rääkäissyt kuin tyttö, niin miksi hän vastasi 1.12. 2006 puhuttajan kysymykseen kysymyksellä "Kuka?"

Zemin kommentti: Se, että tyttö ei muista rääkäisyään tai kirkaisuaan, liittyy ilmeisesti siihen, että kirkaisu tämänkaltaisissa tilanteissa syntyy autonomisen hermoston äkillisestä ylivireytymisestä, jolloin muisti ei juurikaan rekisteröi reaktioita. Muistaako kukaan jälkikäteen äännähdystään, kun käsi esimerkiksi osuu kuumalle liedelle?


Kirjoittaja huippumies » Pe Marras 09, 2012 9:50 pm

Ja siita rääkäisystä vielä. Jos se on tytön ja se on live eikä nauhoitus, en usko, että tyttö pystyisi niin nopeaan kokoamaan itsensä, vaan seurauksena olisi hysteerinen itku. Kuten missi totesi, joku itkee lohduttomasti. Eikä vain toteaisi tyynesti "joo se lähti". Olisiko huutaja sittenkin poika? 5v tyttö tuskin kykenisi tuohon huutoon.


Kirjoittaja Tara » Pe Marras 09, 2012 10:50 pm

KonstaApeli:
Eli: kirkaisija ei ollutkaan Axxxx vaan Axllx. Poika oli tullut kans kurkistelemaaan möykän syytä ja Anneli kovisteli poikaa takaisin huoneeseen alluOLE ny siellä hiljaa askeleet...kop kop kop ja sulkee lastenhuoneen oven, takaisin tappotyöhön jne.. Allu kuitenkin kurkkii siellä ovella ja rääkäisee kun nakee lopulta iskän verissään. Tytto on keittiön puolella puhelimessa ja äitinsä helmoissa, eikä välttämättä näe ennenkuin veljensä on jo todennut verityön

Siinähän se on! Poika on ollut se vaikea pala, se ei-toivottu silminnäkijä, josta on pitänyt vaieta ja joka on pitänyt vaientaa ja eri keinoin saada pitämään suu kiinni. Ei ihme, etteivät lapset, esikoinen ja L2 tulleet keskenään toimeen!
Annelilta on kysytty 2011 lopun kuulusteluissa milloin hän ensimmäisen kerran on kertonut lapsille yön tapahtumista. Että kehtasi, valehteli.. pojasta puhui lällyn-lällyn.. 'lohdutin poikaa ja otin syliin' ..

Zemin kommentti: "Siinähän se on!" - Tarve tehdä pojasta silminnäkijä ("manipuloidun" tytön sijaan) tyyliin "Allu kuitenkin kurkkii siellä ovella ja rääkäisee kun nakee lopulta iskän verissään" saa tarttumaan hanakasti ja epätoivoisesti ilmaan heitettyihin ja myöskin tukevasti ilmaan nojaaviin seikkoihin (kaksinais)moraalisen närkästyksen pillastuttamana. Mikä ei todista muusta kuin hanakkuudesta palvella massiivista virkakoneistoa (ja mahdollisesti joskus hyötyä siitä), kun tämä resursseja säästämättä pyrkii murskaamaan yksiyisen ja puolustuskyvyltään rajallisen kansalaisen.


Kirjoittaja huippumies » La Marras 10, 2012 8:06 am

Te, joilla on kunnon laitteet: Voisitteko litteroida vain lasten nyyhkäisyt ja sanat ennen ja jälkeen kirkaisun? Olen edelleen sitä mieltä, että on mahdottomuus, että ovat saman henkilön tuottamia. Jos rääkäisy on tytön, "joo, se lähti" voi olla pojankin sanoma. Huuto - itku - normi puhe perään = mahdoton yhtälö.


Kirjoittaja Harpo » La Marras 10, 2012 8:08 pm

Valhalla kirjoitti: Tuo Annelin murheellinen aidon oloinen sävy hänen todetessaan, että tyttö näkee lopputuloksen. Siitä voisi päätellä, että josko Anneli on onnistunut tekemään valmistelut lasten näkemättä. Tyttö on ulkona tilanteesta. Tietää, että jotakin on pahasti pielessä mennessään puhelimeen mutta ei mitä ja kuinka tai miten vakavaa. Isän hädän hän joutui tulkitsemaan vain äänistä kunnes lähestyessään takkahuonetta asia rupesi valkenemaan ja sitten isän kasvot irrottivat rääkäisyn. Minä kyllä uskon, että kirkaisuun riittää happea vaikka nyyhkyttikin sen molemmin puolin. En kyllä sulje tästä poikaakaan mahdottomana.

Juuri näin. Tyttö ei näyttele. Lapselta tuollainen näyttelijäsuoritus vaatisi pitkää harjoittelua ja hänen pitäisi vielä keskittyä esitykseen stressaavassa tilanteessa, jossa iskä on kuollut ja pitäisi näytellä niin hyvin, ettei äitiä syytettäisi iskän kuolemasta. Ei ei ja ei.
Anneli näyttelee mielestäni yhtä paljon - jos ei enemmänkin - tyttärelle kuin häkeen.

Zemin kommentti: Tässä näkyy "joukkojen repeäminen" Auerin syylliseksi otaksuvien puolella. Kaikki eivät usko syyttäjän uuteen "nauhoitusteoriaan", minkä ilmeinen edellytys on 9-vuotiaan tytön rikostoveruus, surman yhteinen suunnitteleminen ja harjoitteleminen sekä salaaminen ensin Häke-päivystäjältä ja myöhemmin kuuljioilta. Useimmille Murhainfolaisille - sen paremmin kuin syyttäjällekään - usko tämänkaltaiseen kataluuteen ja rikoskumppanuuden onnistumiseen ei kuitenkaan tuota vaikeuksia. Nämä pysyvät jutun kaikissa uskomattomissa käänteissä uskollisesti syyttäjän kelkassa.


Kirjoittaja jokuvaan » La Marras 10, 2012 12:07 am

Miten Auer voi sanoa rääkäisevälle lapselleen neutraalisti : ´älä itke (lapsi) hei, siel´ ?
Eihän Auer voi tietää, mitä lapsi näkee. Takkahuoneessahan pitäisi olla lattialla viruvan, verisen isän lisäksi eräs muu henkilö. "Huppumies" voisi olla takkahuoneen rajalla veitsi tai astalo koholla lähdössä hyökkäämään kohti lasta ja Aueria....Mutta Auerin reaktio: ´Ala itke (lapsi) hei, siel´! Oikea irvikuva huolehtivasta vanhemmasta. (Niin olen tosin minäkin, kun näitä spektrejäni tuntikausia tutkailen...)


Kirjoittaja seireeni » To Tammi 24, 2013 12:06 pm

Tunnelmani "latistuu" lapsen pelottomalla äänellä sanotun "Nii-i?" kohdan jälkeen, missä on hänen pelkonsa ja hätäännyksensä tässä vaiheessa?! äitiä on puukotettu, isä on puukottajan kanssa ja lapsikin tuntuu tietävän, ettei hänen itsensä tarvitse pelätä. Miksi hän ylipäätään on vapaasti hiippailemassa hullun puukottajan armoilla samassa asunnossa, eikö hän olisi mennyt piiloon tai paennut ulos? Kirkaisu on kammottava, mutta ristiriidassa muuhun ilmaisuun, sellainen elokuvamainen rääkäisy.Tunnelmani "latistuu" lapsen pelottomalla äänellä sanotun "Nii-i?" kohdan jälkeen, missä on hänen pelkonsa ja hätäännyksensä tässä vaiheessa?! äitiä on puukotettu, isä on puukottajan kanssa ja lapsikin tuntuu tietavan, ettei hänen itsensä tarvitse pelata. Miksi hän ylipäätään on vapaasti hiippailemassa hullun puukottajan armoilla samassa asunnossa, eikö hän olisi mennyt piiloon tai paennut ulos? Kirkaisu on kammottava, mutta ristiriidassa muuhun ilmaisuun, sellainen elokuvamainen rääkäisy.

Zemin kommentti: Ylläolevan kirjoittaja ei jälleen ota huomioon, että tyttö on nähnyt tekijän poistumisen ennen menoaan takkahuoneen suuntaan.


*


Yllä esitetystä nähdään, että alunperin dosentti Seppo Isotalon esittämä teoria ulkopuolisen tekijän poistumishetkestä siinä vaiheessa, kun Auer tulee puhelimeen ja tyttö lähtee takkahuoneen suuntaan (menee alle 20 sekuntia, kun näkee isänsä lattialla), tarjoaa kattavimman ja yhtenäisimmän selityksen osapuolten käyttäytymiselle ja toimille. Teoria on myös sopusoinnussa Häke-tallenteen äänien kanssa. Nimimerkki Turunnmurren esittämä teoria tekijän poistumisesta ajassa 3:30 sen sijaan jättää auki paljon kysymyksiä tytön käyttäytymisen suhteen - erityisesti sen suhteen, miten tämä uskalsi siirtyä takkahuoneen suuntaan, jos siellä saattoi lymyillä isää astaloiva surmaaja.

Turunmurren teoriaa tukee tytön kertomus kuulemisissa. Lisäksi ajassa 03:30 kuuluu Turumurren poistumisääneksi tulkitsema "tömähdys", ikäänkuin jalkojen kolahtaminen terassille. "Tömähdys" on kuitenkin yksittäinen - siihen ei liity muita kolahduksia, askelääniä tai lasinpalasten irtoamisen/murtumisen ääniä. Tämä tekee epätodennäköiseksi sen, että kyseessä olisi poistumisääni. Oma selitykseni äänelle on, että poika - joka on kertonut nukahtaneensa "lasiäänien" kuulemisen jälkeen - on herännyt tytön läpitunkevaan kirkaisuun. Tämän jälkeen hän on hypännyt kerrossängyn ylävuoteelta lattialle, mikä on tuottanut kyseisen äänen, minkä jälkeen tämä on edennyt huoneensa ovelle. Mielestäni selitys täsmää myös ajallisesti - "tömähdys" 17 sekunnin kuuttua kirkaisusta (= herääminen, orientoituminen, selville ottaminen).

Sen, että tytön kertomukset olivat epäjohdonmukaisia käyntikertojen sekä tämän näkemien ja näkemättä jättämien asioiden suhteen, totesi jo Hovioikeus, minkä katsottiin johtuvan tilanteen traumatisoivuudesta:

ZI:n kertomuksen perusteella hovioikeus pitää mahdollisena, että aikaisemmin makuuhuoneeseen katsoessaan A on kyennyt tekemään vain hänelle erittäin traumaattisen havainnon Jukka Lahdesta makaamassa verisenä lattialla ja että hän ei mainitun havaintonsa vuoksi ole välttämättä kyennyt kiinnittämään huomiota muihin makuuhuoneessa havaittavissa olleisiin yksityiskohtiin. Tältä osin epäselväksi on lisäksi jäänyt, missä kohdin A on tosiasiallisesti ollut tehdessään makuuhuonetta koskevia havaintoja. Ne seikat, että ulkopuolinen tekijä olisi piilotellut pesuhuoneessa ja että hän olisi poistunut ikkunasta nopeasti, eivät ole olleet A:n omaehtoisesti kertomia vaan ne ovat perustuneet poliisin johdatteluun. Mainituilla seikoilla ei siten ole merkitystä näyttönä arvioitaessa A:n kertomuksen luotettavuutta. Merkitystä näyttönä ei tältä osin ole myöskään rekonstruktiolla ikkunasta kulkemisesta 9.9.2008.


Takaisin litterointiin





Kyökkipsykologiaa

Auerin kylmiksi ja töykeiksi kuvailtuihin reaktioihin paikalle tulleisiin poliiisiin, ambulanssimiehistöön ja hoitavaan sairaalahenkilökuntaan lienee vaikuttanut osaltaan suuttumus siitä, että pelastajat tulivat liian myöhään.

Hälytyskeskuspäivystäjä seisotti Aueria puhelimessa minuuttikaupalla niin, että tämä joutui avuttomana todistamaan miehensä telomista ja kuolemaa – Auer yritti Häke-tallenteen todistuksen mukaan jopa turhaan pelastaa tätä antautumalla itse vaaraan lähestyessään tekijää.

Lisäksi Auer joutui toteamaan puolisonsa hengettömäksi jo ennen kuin ambulanssimiehistö tuli paikalle.

Joten Auerin reaktiossa on jopa syytöstä poliisia ja ambulanssimiehistöä kohtaan – nämä olivat viivytelleet vain minuutin pari liian kauan, että Lahti olisi voitu pelastaa. Auer joutui toimimaan yksin, ja tämä yritti kiirehtiä Häke-päivystäjää, ambulanssihenkilökuntaa ja poliisia. Nämä tulivat liian myöhään, minkä Auer tiesi – ei siksi, että olisi itse tehnyt veriteon vaan siksi, että joutui todistamaan - lapsensa kanssa - surmaa läheltä.

Lisäksi jos ajatellaan haavoittunutta ihmistä ylipäätään (Auerilla keuhkoon ulottunut pisto), nämä eivät reagi kiihtyneesti - tuska saa vetäytymään kokoon ja aiheuttaa turtumustilan, joka supistaa tietoisuuden kenttää. Kiihtyminen ja toiminta lisäävät kipukokemusta, minkä vuoksi näitä vältetään - lyyhistytään kokoon, vetäydytään, lakataan toimimasta.

*

Tuttavaopettaja on todennut, että jos lapsi on menettänyt vanhempansa, tämä saattaa esimerkiksi ainekirojituksessa kertoa asiasta, vaikka annetuissa otsakkeista ei löytyisikään sopivaa aihetta. Lapsi yrittää spontaanisti saada lohdutusta sekä asian käsittelyyn luotettavan aikuisen kanssa.

Auerin tyttärelle isän kuolema - ja erityisesti tämän näkeminen verissäpäin - on suurin trauman aihe. Tyttö palaa asiaan monta kertaa kuulemisen kuluessa ja joka kerta purskahtaa itkuun:

2.43 Koskinen Kuuliks sä isän puhuvan?
Axxxxx: En. - - Paitsi ennen ku iskä ei enää - - ennen ku iskä kuoli siellä
- - ennen sitä mä kuulin, kun se puhui jotain, sössötti sitä mmmm-mmm, ja sit silt loppui ääni, eikä se enää puhunu. (itkee)

6.35 Koskinen: Millon sä havaittit, et semmonen mies o siellä?
Axxxxx: No, toisel kerral, ko iskä oli lattialla. (itkee)

8.08 Koskinen: Joo. Näiks sää, et olisko äiti juossu karkuun sieltä? Makuuhuoneesta?
Axxxxx: En. Tota, jotain äiti juoksi sielt makuuhuoneest taas kattoon, et koska ne, koska poliisit tulee. Mut ne ei ehtineet ajoissa. (itkee)

12.33 Koskinen: Ook sä kuullu mitään, onko isäl ollu mitään riitoja kenenkään toisen henkilön kanssa?
Axxxxx: Ei. Ko iskä o tuol entises Outokummus, nykyises Luvatas töissä, ni se opettaa ihmisiä. Mää en tiedä, kun iskä myös irtisanoo jotain. Et niinku jotain. Iskä aina yritti olla mieliks kaikille. Tota ne ketkä joutuu lähtee sieltä, iskä antoi niille puolen vuoden palkan. (itkee)

22.31 Mäkinen: Muistatko sää sellasta ko sä kirkasit kovasti?
Axxxxx: Kuka?
Mäkinen: Sinä. Sää kirkasit kovasti sieI sillo, jossakin vaiheessa.
Axxxxx: Yy.
Mäkinen: Oliko se sillo ko se mies meni ulos vai vai mis vaihees?
Axxxxx: No, silloko mä näi iskä sieI lattial ja siit tulee iha hirveesti verta. (itkua)
Lapinniemi: Mist sitä verta tuli?
Axxxxx: Sitä en nähny, mut sen ympäril sit. Siit tuli verta jostai kohtaa.

Axxxxxn kuulemisesta 01. 12. 2006.

Kuulustelijat eivät juurikaan noteeraa tyttären pakonomaista paluuta aiheeseen ja tarvetta saada lohdutusta. Nämä ovat - ymmärrettävästi - kiinnostuneempia muista asioista, kuten äidin mahdollisesta osuudesta surmaan sekä tekijän tuntomerkeistä.

Sen liäsksi tytär kertoo, että "iskä siel lattialla ja siitä tulee ihan hirveesti verta" osoittaa, että Lahti oli tuolloin vielä elossa, veren tulo ei ollut lakannut. Eli surmateko ei ollut tapahtunut "jo tuntiakin aikaisemmin", minkä jälkeen teko olisi lavastettu.

Se, mitä tyttö kertoo isästään ja miten tämä reagoi tapahtuneeseen, osoittaa, että tyttö tunsi ylpeyttä isästään (tämä ei riidellyt ihmiesten kanssa vaan "opetti ihmisiä", yritti "olla mieliksi" eli löytää oikeita ratkaisuja, tämä jopa "antoi puolen vuoden palkan" irtisanotuille) ja luonnollisesti suri isän menetystä. Nämä käsitykset osoittavat lapsenomaisuudessaan (esim. "antoi niille puolen vuoden palkan") niiden olevan lapsen itse muovaamia käsityksiä isän roolista ja tehtävistä työpaikalla.

*

Myöhemmissä kuulemisissa Auerin tyttärelle on esitetty virheellisiä tietoja esim. Häke-tallenteen sisällöstä sekä äidin ja sisarusten sanomisista. Kuulemisen kohteelta on edellytetty näiden virheellisten tietojen kanssa sopusoinnussa olevia vastauksia. Kun näitä ei ole saatu, tytön on katsottu "salailevan" asioita.

Kuulijat eivät siis tavoittelemiaan vastauksia tytöltä saaneet. Tämän johdosta jotkut Murhainfon nimimerkit, esim. Tara ja CSI, ovat olleet tyytymättömiä: tyttö on heidän mukaansa "itkeskellyt" ja "kierrellyt" vastatessaan vain niiltä osin, kun hänellä on ollut tapahtumista tietoa ja muistikuvia.

Kuitenkin jo Hovioikeuden päätöksen mukaan

Vuoden 2009 puhuttelut ovat sen sijaan olleet hovioikeudenkin arvion mukaan erityisen johdattelevat ja painostavat. Vuonna 2009 suoritetut puhuttelut eivät ole sisältäneet paljoakaan A:n omaa kerrontaa vaan ne ovat painottuneet poliisin omien käsitysten esittämiseen hänelle. Lisäksi, vaikka A:lta ei ole tapahtumista kulunut aika sekä aikaisemmat puhuttelut huomioon ottaen voitu enää tuolloin olettaa saatavan merkittävästi uutta selvitystä, puhuttelut ovat kestäneet useita tunteja ilman asianmukaisia taukoja.

Edellämainittujen Murhainfolaisten mukaan puhuttelijoiden olisi kuitenkin olisi tullut käyttää vielä järeämpiä keinoja kuin kuulustelujen venyttäminen sekä itkettäminen "kiertelyn" lopettamiseksi. Edellämainitut eivät tee selväksi, mitä keinot olisivat olleet, mutta jokainen voi kuvitella mielessään.

- Se, että tyttö pysyi painostuksesta huolimatta aikaisemmin esittämässään ketomuksessa, vahvistaa tietysti todistuksen painoarvoa entisestään. Mikä on esimerkiksi vastaus poliisin ja psykologin - siis lapselle ehdottomien auktoriteettien - kuulemisessa esittämiin seuraaviin väitteisiin:

sää heräsit niihin Axxxxx heräs niihin kurjiin ääniin et oli semmoset kurjat äänet ja nyt et me tiedetään varmuudella et se ei ole ollu ketän ketään muuta siel asunnossa se on ihan se on totta siel ei ole ollu ketään muuta ja vaikka sillon Axxxxxn äiti tavannut ja ihmetelly ko näki niin Satu sä olet kertonu Axxxxxlle ja muutenkin ni voi tulla niinkun tämmösii niinkun näkyjä et se ei oo se ei oo tavallaan valehtelemista se vaan voi olla semmonen suojautuu tai jollai vaan niinku miettii niinko äiti on kertonu et talos on ollu hämärää et ei aina voi olla varma mikä on tilanne. Poliisi tietää et siel ei oo ollu ketään. (Kuuleminen 03.11.2009.)

Aikuinen olisi ehkä osannut vastata: "Mihin te sitten tarvitsette minua?"

S: Nii joo joo yy joo Okei sä puhut siit lasin rikkoutumisesta oikeastaan maininnu senjo pari kertaa täs et se lasi rikkoutuminen aiheutti sitä ääntä ja et se oli kova ääni Mitä sää voisit vielä Axxxxx jos mietitään tätä lasin rikkoutumista ni kerrataas vi el vähän sitä. Mitä sää muistat siitä lasinrikkoutumisesta? Mitä sää näit sillo?
A: No en mää nähny mitää.
S: Miten sää ajattelet et se tapahtu se lasin rikkominen, jos sää vähän voit kuvitella sitä mikä on sun käsitykses siitä? Miten se on rikkoutunu?
A: No et joku siel ulkopuolel hakkaa sitä. (Kuuleminen 03.11.2009.)

K: - ko te puhutte tätä Axxxxx niin sit sää kysyt äidiltä äidiltä että että et äiti miks sää rikoit sen ikkunan? Tai miks sää rikoit sen lasin? Tai ikkunan miks sää rikoit sen ikkunan? Määjäin miettimään sitä kysymystä ku mä kuulin siittä teidän keskustelusta et miks sä kysyit niin mitä sää sillä tarkotit?
A: En mää no miks äiti rikko sen ikkunan?
S: Yy yy ni miks äiti rikko sen?
A: Miks mää tiiän?!
S: Yy tota Näik sää kun äiti rikko sen ikkunan?
A: En
S: Mist sää ajattelet et äiti rikko sen ikkunan?
A: No se ei joku muu sitä rikkonu niin äiti rikko sen
S: Y y joo o Miten sää ajattelet et äiti rikko sen jos se rikko sen?
A: En mää tiiä
S: Tota mää kysyn nyt viel uudelleen et ook sä ihan varma et sää et nähny sitä että?
A: En nähny
S: Yy et oo nähny Sää ajattelit et äiti on rikkonut sen jos ei ketään oo ollu siellä. Tota entäs jos isä rikkos sen?
A: No en mä tiä jos äiti kerran tappo isän nii on ihan ihme jos äidist olis yhtäkkii tullu vahvempi kun iskäst jos äiti oli vahvempi kun isä niin äiti varmaan rikko ikkunan.
S: Yy äiti oli vahvempi kun iskä
A: No ei se oi Kai se oli ei se oikeesti ollu mut jos siel ei ollu ketään muuta nii ihan outoo (Kuuleminen 03.11.2009.)

On lisäksi otettava huomioon, että Auer testissä totesi muistijälkitestissä Axxxxxn syyttämäksi isänsä murhaan, eikä laite rekisteröinyt poikkeavaa reaktiota:

a. Surmasiko tyttäresi Axxxxx Jukka Lahden? ei
b. Surmasiko Jyrki Heinonen Juk.ka Lahden? ei
c. Surmasiko Ari Auer Jukkaa Lahden? ei
d. Surmasitko sinä Jukka Lahden? en (poikkeava reagointi)
e. Sunnasilko joku ulkopuolinen Jukka Lahden? kyllä

Vaikka testi suoritettiinkin osittain virheellisesti, se antaa tyttären osalta osviittoja tapahtuneesta ja osoittaa pojan muistikuvat yön tapahtumista värittyneiksi.

Kaikkiaan Häke-nauhan kuunteleminen näiltä osin vahvistaa yksityiskohdissaan Auerin sairaalassa kertoman kuvauksen tapahtumista. Eli sen, että "täällä on joku tappaja". On vaikea löytää niitä ristiriitoja, jotka johtivat Auerin muuttumiseen epäillyksi ja uusiin kuulusteluihin sekä lopulta pidättämiseen ja käräjäoikeuden tuomioon. Syyttäjän - syystä tai toisesta - kehittämä fiktio, että "Tallenteelta ei kuulu mitään ulkopuoliseen henkilöön viittaavia ääniä" on johtanut suunnattomaan resurssien tuhlaamiseen ja mittaamattomaan inhimilliseen kärsimykseen. Fiktiosta fiaskoon.





Häke-tallenteen tutkimisessa kyse ei ole pelkästään Auerin syyllisyyden tai syyttömyyden osoittamisesta vaan todistuskappaleen tulkinnasta, joka voi ilman muuta antaa – niin kuin muukin aineisto – johtolankoja ulkopuolisen tekijän/tekijöiden suhteen. Kun haetaan todisteita ulkopuolise/ista ja tämän/näiden identiteet(e)istä, keinoilla joilla tämä/nämä voi(vat) olla paljastettavissa, ei ole väliä.

Kaikkien “ylimääräisten” äänten tulkinta on suoritettu nauhaa manipuloimalla, so. volyymiä, tempoa ja ekvalisaatiota säätämällä, sekä tämän jälkeen tallentamalla kohdat erillisiksi tiedostoiksi. Joten nämä ovat tarvittaessa tarkistettavissa. (Itse alkuperäinen tallenne tietysti pysyy ennallaan.)

Eli jokainen tulkinta on samalla tavalla osoitettavissa kuin kohta ”()uole”, josta syyttäjä sanoo, että KRP:n äänitutkija

”Niemi on pyydettynä arvioimaan tiettyä sanaa löytänyt sieltä (k)uole- sanaan viittaavan ilmauksen. Jokainen, joka tallennetta on kuunnellut kuulee myös siihen viittaavan ilmaisun.”

Jokainen tallennetta kuunteleva löytää sieltä esimerkiksi sanoihin ”älä lyö” – ”sää alotit” viittaavat ilmaisut osoitetuista paikoista. Muun muassa.

Samoin yllä olevassa ”Iskuiksi” merkityt kohdat on jokaisen löydettävissä. Eli vaikka nämä ovat – ymmärrettävistä syistä – pyyhitty pois syyttäjän tarjoamasta aineistosta, ne eivät ole pyyhittävissä alkuperäisestä aineistosta.

Nämä elementit osoittavat että Auer ei ole tekijä, hän on koko yllä mainitun jakson (0:00,00 – 1:34,20) puhelimessa. Sen paremmin ei olisi ollut tolkkua tallentaa etukäteen niin sekavaa aineistoa kuin tallenteelta on kuultavissa.

Se, että syyttäjä katsoo FBI:n työstämän tallenteen osoittautuneen merkityksettömäksi tutkinnan kannalta osoittanee – syyttäjän retoriikan tuntien – siihen suuntaan, että FBI on tunnistanut ulkopuolisen läsnäolon. Kyllä syyttäjä olisi käyttänyt FBI:n arvovaltaa, jos se olisi ollut mahdollista.


Lisäksi kannattaa kiinnittää huomiota seuraaviin kohtiin:

Erikoinen kuiskaus

“Tulee ovest” (miesääni) ajassa 1:58,05 – 1:58,65
ja sen jatko:
“Yksinkö” (möreä miesääni) ajassa 1:59,00 – 1:59,80.
Nämä nimittäin kuullaan ”Mitäkö ” ja ”veitsikö” huutoa seuraavien pakoaskelten aikana, joiden on tulkittu ja kerrottu suuntautuneen ulko-ovelle.

Ulkopuoliseen tekijään viittaa myös miesääni ajassa

2:37,75 – 2:38,00 “tule”
Tätä seuraa ikään kuin poistumisen ääniksi tulkittavissa olevat askel ja hyppy. Poistuminen olisi tällöin tapahtunut ennen kuin lapsi ojentaa puhelimen äidille – siis kun Auer on tulossa kohti puhelinta ja on selin takkahuoneen ikkunaan ja lapsi seisoo katse sinne suunnattuna.

Tukee Sisotalon teoriaa poistumishetkestä, joka olisi tapahtunut mainitussa ohdassa, ennen kuin lapsi näki isänsä lattialla ja kirkaisi.

Kuiskauksista voi mainita myös seuraavat:

2:11,10 – 2:11,40 “pojat” (kuiskaus – korkeahko ääninen mies)
2:15,05 – 2:15,60 “mä voin” (kuiskaus)

Erikoisimpia on myös myöhemmin Auerin pakoaskelten aikana sekä ennen “aja” repliikkiä taustalla kuuluva “Kuka se sielllä on?” ajassa 2:24,80 – 2:26,50.

Tjeu

Näitä kaikki ovat lisätodisteita ulkopuolisen läsnäolosta, äänet eivät selvästikään ole Auerin tai tämän lasten tuottamia tai lausumia eivätkä myöskään viittaa siihen, että ne olisivat "etukäteisnauhoituksia".

*

Myöhemmin tallenteelta on kuultavissa erikoisia ääniä, jotka ovat mahdolllisesti peräisin tytön sormeilemasta leikkipuhelimesta.


Ajassa 2:51,25 - 2:51,65 kopsahdukset "Klip - klop"
- muistuttaa tietokonepelin tehosteääniä.


Ajassa 2:54,90 - 2:55,60 ääni,
joka muistuttaa Pehekerhon sivuston pelin tehosteääntä.
Ks.Perhekerho
paina pupua: Pellestiinan temppukoulu.





 

Mitäkö? Vittikö?


Hälytyskeskustallenteen kohta ajassa 01.56,5 todistaa siitä, että talossa on ulkopuolinen sekä siitä, että uhrin telomiseen käytetty väline ei ole Auerin kädessä:

Tuija Niemen litteroimana kohta näyttää seuraavalta:

1:51 Epäilty: Lähtisekse jo? (kuuluu hiljempana kuin uhrin ääni)
1:52 Uhri: Tu(l)e auttaa.
1:54 Epäilty:
(Sanoo joko "mitäkö" tai "pitääkö") (huutaa raivokkaasti)
1:55 Uhri: Yöh (yökkäilee, ähkäisy)
1:55 Epäilty: Vittikö
(juoksuaskelia, oven aukaisu).
2:00 Uhri: Aagh (valittaa)

Kohdassa n. 01:53 Lahti huutaa ilmeisesti näköpiiriin tulleelle Auerille ”Lähe auttaa!”, ei ”Tu(l)e auttaa”. Sitä seuraa kauhistunut ”Mitäkö!”

Seuraava Auerin repliikki on tulkittu eri tavoilla, litteroinnissa ”Epäilty 1:55 Vittikö” (`Epäilty´ viittaa Aueriin, koska kyseessä on syyttäjäpuolen litterointi.)

Kuitenkin kun kohtaa 01:56,53 – 0:57,20 ensin vahvistaa n. 6 db:ä ja sen jälkeen lasketaan sävelkorkeutta esim. viisi puolisävelaskelta sekä lopuksi hidastetaan tempoa 60% , kuullaan että Auer sanoo kohdassa yksiselitteisesti ”Veitsetkö?”

äänenkorkeus nousee kohdassa yli 2700 Hz:iin (korkea F eli F 7), mikä ylittää rutkasti Yön Kuningattaren roolin edellyttämän äänenkorkeuden. Ihminen ei tietoisesti kykene tuottamaan tämänkaltaista äänenkorkeutta, se syntyy vain hätätilanteessa, jossa autonominen hermosto supistaa lihakset äärimmilleen (vrt. kauhufilmit ja vaikeus tuottaa tehokas kauhunhuuto).


Kuvassa mainitun kohdan spektri.

Entä huudon sisältö?

Auer on aloittanut puhelun ilmoittamalla:

”0:19 Epäilty: Joku tuli ikkunast sisää ja hakkaa puukol mun miestäni. Muaki on hakattu.”

Ilmeisesti Auer vasta tässä kohdassa 01:56,5 näkee tekovälineen ensimmäisen kerran: ”Veitsetkö”.

Tekoväline on Auerille yllätys – se ei ole puukko (niinkuin Auer Hätäkeskukseen ensin ilmoitti) ja se aivan ilmeisesti on jonkun muun kuin Auerin kädessä (eikä tämä muu ole Jukka Lahti). Ja tämä "joku muu" käyttäytyy tekovälineen kanssa uhkaavasti.

”Epäilty” ei siten näyttäydy kyseisen välineen käsittelijänä. Tuskin ”Veitsetkö” huuto ylä-f -korkeudella syntyisikään muuten kuin pakotilanteessa, joka tallenteella onkin seuraavaksi kuultavissa (useamman kuin yhden henkilön juoksuaskelia).


"Tulkintoja"

Tämä Tuija Niemen ”Vittikö” -ilmaisulla litteroima kohta on sittemmin tuottanut lukuisia hupaisia tulkintoja mm. Murhainfo -sivustolla:

annijatta, Su Touko 20, 2012 12:53 pm

”Olisihan se Anneli voinut jatkaa lastenhuoneeseen päinkin kun poika ei meinaa pysyä huoneessan, Vittikö, pitääkö,.. lähestyy uhkaavasti ja poika vetäsee oven kiinni.”

cicero, Ma Touko 28, 2012 8:50 pm

”lähtiseks se jo? Kenelle se on osoitettu, keskustelun rakenteesta päätellen kysymys on osoitettu tyttärelle, lähtikö häken tyyppi pois puhelimesta jo) Anneli on jossain pitkällä, puhelimen näkymättömissä tässä vaiheessa Tyttö ei reagoi kysymykseen joten Anneli hermostuu ja rääkäisee""mitäkö" tai "pitääkö" ei vieläkään reaktiota "Vittikö (juoksuaskelia, oven aukaisu)." (viitsitkö vastata, suomennos) ”

Veristi, Ma Touko 28, 2012 9:27 pm

”Pitääkö-kysymys on myös osoitettu Jukalle, tosin se tulee taustanauhalta. Jukka on juuri pyytänyt auttamaan ja Anneli on raivostunut. Vittikö-kohta puolestaan on tulkintani mukaan kiroilua Annelin juostessa takkahuoneeseen.”

Konsta Apeli, Ke Touko 30, 2012 1:28 am

"1:54 (MITäKö) (PITääKö)..pitääkö minun muka vielä auttaakki.. 1:55 Uhri: Yöh (yökkäilee, ähkäisy) 1:55 Vittikövähän väistää"

nuusku-nella, Ke Touko 30, 2012 2:12 pm

”- Tämän jälkeen Jukasta kuuluu selkeä "öhh". (joko Jukkaan osui jotain tai jukka yritti liikkua) - Tämän jälkeen puolestaan kuuluu Annelilta korkeassa falsetissa tuollainen ulahdus, josta on niin ikään pirun vaikea saada selvää. "Riittikö?!!" oli minun lähin veikkaus ja myöhemmin katsoin litteroinnista, että siellä lukee "vittikö". Onko tuo "vittikö" jotain turunmurretta tai joku oikea sana? (siis kysyn, koska minä en ole tuollaisesta sanasta ikinä kuullut ja jos se on oikea sana, niin haluan tietää.”

Tara, Ma Kesä 04, 2012 11:55 pm

”Ja vittikö voisi olla 'riittikö'.. eli haluatko lisää?-- täältä pesee..kuole, kops. Ei,...aivan kauheaa se on ollut. Sopisi kuvaan. Ei voi mitään.”

Kuolemannaakka, Ma Heinä 02, 2012 4:00 pm

”Litteroijakin kuuli tässä AA:n huudahtavan Vittikö, joka kaiketi on joku sivistynyt ulvilalainen kirosana…”

pikasso, La Heinä 07, 2012 7:18 pm

”Jos ajatellaan sitä vittikö-kohtaa ja sen jälkeen vihaiset koko askeleet niin herkästi voisi kuvitella lapsien tulleen katsomaan tilannetta ja A:n paiskanneen oven kiinni. Herkemmin sitä uskoo lapsille hermostuneen kuin kuolevalle miehelle tai huppikselle. Reaalia?”

”1:54 Epäilty: (Sanoo joko "mitäkö" tai "pitääkö") (huutaa raivokkaasti) Eikö sitä vittikö uskota vai kerjääkö penskat verta nenästä 1:55 Epäilty: Vittikö (juoksuaskelia, oven aukaisu).”

Kirjoittaja ChiefGillespie, Pe Heinä 13, 2012 11:11 pm

”Nimenomaan, kohdassa 1:55 Anneli huutaa selkeän vihaisesti "Vittikö" ja kohdassa 3:18 taas täysin rauhallisesti lohduttaa lastaan. Vähän tosiaankin sekamelska koko puhelu.”

Kirjoittaja ulkosuomalainen, To Heinä 19, 2012 4:58 pm

”Miten aiti ei sanallakaan varoittanut tyttoa mahdollisesti perassa seuraavasta puukolla hakkavasta murhaajasta? Pikemminkin kiroilee kun tama on tiella (VITTIKO).”

Kirjoittaja ulkosuomalainen, To Heinä 19, 2012 7:11 pm

”Annelihan voi siis olla missa vain siina Lahtiksejokohdassa. Tomiseva juoksu lahteekin eteisesta, kiertaa olohuoneessa palloilevan muksun ja puhelimen ohi (VITTIKO menna pois tielta).

Kirjoittaja Tara » To Heinä 19, 2012 7:24 pm

"Vittikö on kiukkuinen kimahdus.”

Kirjoittaja kuolema » Ti Loka 23, 2012 11:27 am

"Eli siis tämä perinteinen "vittikö"- juoksukohtaus, mistä nyt ollaan puhuttu, niin että anneli olisi siinä juossut takkahuoneesta pojan perässä?"

Kirjoittaja Kuolema, La Loka 27, 2012 11:42 am. (Aikaisemmin virheellisesti annijatan nimiin pantu, koska aj:n postauksessa siteerauksia ja kommentteja ei ollut mahdollista erottaa toisistaan. Koska sitaatissa on joku sisältö, olisi pitänyt tietää, että ei aj:n. Zem.)

"Nainen kuutaa oudon kimeällä äänellä (ei lainkaan samanlaisen hysteerisen raivonkuuloinen kuin aiemmin) "vittikö" tms.. sen jälkeen alkaa kopina ja kolina"

Kirjoittaja annijatta, Su Marras 11, 2012 2:54 pm

”Ehdin siin miettii että kyl sikiässä lapset nukkuu, mutt onneks se vanhin oli hereill ett sain sen puhelinta päivystään ku kävin huutamass vittikö ja pitääko ja hei lopeta ja mitä sitä muuta tuli sanottua ku oli se hätäki ja ittellaki se haava siin kyljess.”

Kirjoittaja Valhalla, Pe Marras 09, 2012 3:48 pm

”itse harkitsisin vielä sitä järjestystä, että Anneli antoi astalon iskun/iskut ennen kuole -sanaa. Sitten tuo kuole -sana on luonteeltaan kuin jälkijättöinen tokaisu ja manaus, että siitäs sait. Ja vittikö -sana voisi vaikka edelliseltä kuulostaakin, niin olla myös tarkoitettu ja lausuttu sanaksi riittikö. Jos tuo R vain tuli nieltyä sanoessa tai tallentuessa.”

Kirjoittaja Gerbera, Ke Marras 07, 2012 5:23 pm

”1:55 Epäilty: Vittiko (juoksuaskelia, oven aukaisu). Vittikö on osoitettu tytölle, viittikkö (..mennä pois siitä edestä sinne tuolille istumaan) ja ohjaa käsimerkillä tyttöä.”

Kirjoittaja Tara, Su Joulu 02, 2012 8:26 pm

"Naakka, minunkin mielesta Anneli huutaa mitätön!, raivoisan tuonen enkelin tyyliin – kova ja kolkko, tyrmäävä julistus. Se vittikö ei ole mikään vingahdus vaan kiukkuinen puuskahdus, kimeällä, kireällä äänellä päästetty kimahdus kuin hampaitten valista eika mikään hiljainen (voisin kuvitella että samalla lensi sylkeä suupielistä, leuka vaarallaan) Mun mielestä se voisi olla myos yhteensulauma wittu+eikö (se lopeta..tms) -- -- Kun matkin samaa vittiko tyyliä, mun naama menee ihan irvelle..'

Kirjoittaja Tara, Su Joulu 02, 2012 8:26 pm

”Niin että Annelin kiukkuinen (sitä se on) vittikö saattaa olla ihan vain tilanteen sanelema puuskahdus kun hän hätisteli ylimääräisiä silmiä pois paikalta, samoin voi olla jokin muukin mitä Anneli huuteli, jotkut sanat joita ei ollut tarkoittanut etukäteen, että sanoisi ääneen”

Yhteistä näille "tulkinnoille" on oletetun ”vittikö” ilmaisun pohjalta ponnistava vilkas mielikuvitus, jota käytetään vinouttamaan tulkinta ”epäillyn” moninkertaisen syyllisyyden suuntaan.

Huudahduksesta ”veitsetkö?” tulee siis tässä ”juoruleikissä” (jossa kukaan ei välitä tarkistaa ”alkulähteestä”) Taran verraton ”Mitätön” ja ”wittu+eikö (se lopeta..tms)”.

Toki tuo ”Mitätön” yms. kertoo tulkitsijastaan – freudilaisittain ajatellen – aika paljon :=) Ja muutenkin nämä "tulkinnat" antavat kuvan, miten huterallle pohjalle Murhainfolaiset ylipäätään karmaisevat ja tahallisesti vinouttavat spekulaaltionsa pohjaavat.

On vanha mainonnan, poliittisen manipulaation ja aivopesuyksiköiden tuntema sosiaalipsykologinen vaikutuskeino, että kun asiaa toistetaan riittävän monta kertaa, sillä on taipumus muuttua tosiasiaksi. Ylläolevien kirjoittajien työstä (ja yhteistyöstä) tulee mielikuva, että kun Auerin syyllisyyttä eri muodoissa jankutetaan, siitä tulee tosiasia.

Mutta ei se niin mene.



 


Ulkopuoliset äänet?

Keskusrikospoliisin rikosteknisen laboratorion lausunto 13.8.2009 (et-kntlk liite 15, s. 342 – 343).

”Teema: Puuttuvat ulkopuolisen henkilön aiheuttamat äänet. Tallenteelta ei kuulu mitään ulkopuoliseen henkilöön viittaavia ääniä, mikä todentaa sitä, ettei asunnossa ole ollut ulkopuolista tekijää.”

Syyttäjän on tämä väite esitettävä ja siinä pysyttävä, mikäli aikoo ajaa syytetä: asunnossa on joko ollut ulkopuolinen tekijä tai sitten ei. Jos ulkopuolista EI ollut, KAIKKI nauhalla kuultavat äänet ovat joko Anneli Auerin, Jukka Lahden tai näiden lasten tuottamia – tai sitten äänet ovat peräisin Auerin aikaisemmin sinä yönä tehdystä suorittamasta surmatyöstä, jotka on tallennettu.

Käsittääkseni syyttäjän väitteet ulkopuolisen tekijän puuttumisesta sekä surmateon Häke-puhelua varten suoritetusta nauhoituksesta etukäteisestä nauhoituksesta voidaan todistaa virheelliseksi jo Häke-nauhan ensimmäisen minuutin kuulemisen perustella. Tämä viittaa siihen että Käräjäoikeuden istunnosta tulee lyhyt.

Jotkut ovat esittäneet, että Häke-puhelun liian pitkä kesto ennakoitua pitempi kesto ”paljasti” Auerin petoksen ja tämän tekemän surman, kun Jukka Lahti olisi vironnut yllättävästi kesken puhelun sekä sen, että Auerin avustajana olisi toiminut Auerin tuolloin 9-vuotias tytär. Mutta jos ensimmäisen minuutin aikana a) Auer on puhelimessa b) taustalta kuuluu ainakin kahden eri osapuolen aiheuttamia ääniä sekä c) tytär on tuolloin puhelimen ääressä, eikä c) talleenteella tuona aikana ei ole todistetta "nauhurin käytöstä", on pakko todeta, että talossa - todistajien kertomuksen mukaisesti - oli ulkopuolinen tekijä.

Millaisia ääniä nauhalta on sitten haettava? Ulkopuolisen puhetta? Tämän askelia? Tämän toimista aiheutuvia ääniä?


Veitseniskut

Anneli Auer aloittaa Hätäkeskuspuhelun dramaattisesti:

”0:01 Häke: Hätäkeskus. 0:02 Epäilty: Tää - tääl o joku tappaja. Tulkaa nopeesti.
– –
0:04: Epäilty: Joku tuli ikkunast sisää.
– –
0:19 Epäilty: Joku tuli ikkunast sisää ja hakkaa puukol mun miestäni. Muaki on hakattu.” (Puhelun litterointia korjattu.)

Eli viestin sisältö on, että ”joku hakkaa puukol mun miestäni.”

Onko tutkittu hakkaako? Onko etsitty iskujen ääniä? Puukoniskuhan ei ole äänetön toimenpide – myöhemmin Auer ja poliisi käyttävät ensimmäisessä sairaalassa tehdyssä kuulustelussa tappelun äänistä sanaa ”mäiske”. Onko tällaisia ääniä identifioitavissa nauhan alussa, jolloin Auer on puhelimessa tai myöhemmin, kun Auer on poistunut puhelimesta?

Esimerkiksi ajassa 03:65 puhelun taustalla on erotettavissa äkillinen kolahdus, samoin vähän myöhemmin kohdassa 04:69 – 04:73 samanaikaisesti uloshengitetyn ilman (”tuli ikknast (kops) sisään”) kanssa. Ääni ei todennäköisesti kuitenkaan ole uloshengityksestä johtuva, koska äänen paine on pysähtynyt sanojen välissä olevan tauon johdosta.

Lisäksi jos tarkastellaan veitseniskun äänikuvaa ja verrataan sitä kyseisen kohdan nauhalla olevaan äänikuvaan, huomataan ilmeinen yhdenkaltaisuus:

Äänikuvia veitseniskuista


Tallenteelta ajassa 0:3,65:

 

Tallenteelta ajassa 0:4,70:

 

Veitsenisku (kliinisen puhdas tehosteääni netistä):

Huolimatta äänten tuottamistilanteiden eroista huomataan, että jo nämä nauhoituksen alkuosassa puheen keskellä kuuluvat ”kopsahdukset” muistuttavat suuresti veitseniskua niin kuulokuvaltaan kuin äänikuvaltaankin: molemmille on ominaista äkillisesti, mutta ei ”suoraan” nouseva ja hitaammin laskeva aaltokuva (waveform). Häke-nauhalla mikrofonista kauemmaksi sijoittuvan iskun volyymin aleneminen tapahtuu tilakaiun johdosta tietenkin loivemmin kuin läheltä äänitetyn iskun kohdalla.

Lisäksi näiden kahden iskun kohdalla on huomattava, että ne tapahtuvat vähän yli sekuntin väliajoin, so. kahden sekuntin aikana, mikä vastaa peräkkäisten lyöntien rytmiä.

On siten huomioitava, että kun Auer sanoo puhelimeen ”Joku – – hakkaa puukol mun miestäni”, Hätäkeskusnauhalta kuuluvat äänet antavat tukea väitteelle.

Ohessa diaesitys ensimmäisen puolentoista minuutin aikana tallenteella havaittavista iskuista. Huomataan merkittävä yhdenkaltaisuus aaltokuvissa (tarkastele tiedostoa tarkemmin napsauttamalla hiiren oikeanpuoleista painiketta kuvan päällä ja sitten "Näytä kuva"):




Ja loppujen lopuksihan ei ole kyse äänimuodon kuvasta vaan Häke-tallenteelta kuultavissa olevista äänistä, joita – tilanteen pakosta – joudutaan toistaiseksi esittämään pelkästään graafisesti.

Katso ja kuuntele lisää veitseniskutehosteita ja vertaa Hälytyskeskustallenteen ääniin ja aaltomuotoihin:

Soundjax
4shared




Isku ja reaktio

Lisäksi kohdassa 0:08,13 on nauhalla ensimmäisen kerran kuultavissa isku, jota seuraa uhrin ääni, joka on tulkittavissa valitukseksi inhimillisen reaktioajan jälkeen:

Tallenteelta ajassa 0:8,13:

Reaktioaika on yksilöllinen, mutta tutkimuksen mukaan reaktio kipuärsykkeeseen tapahtuu 387 millisekunnissa (vaihtelu kaksikymmentä ms. puoleen tai toiseen), eli siis n. 0,4:ssä sekunnissa. (Katso esim. artikkeli Pain Processing Is Faster than Tactile Processing in the Human Brain.)

Eli Jukka Lahden tapauksessa kuullaan iskun ääni ajassa 0:08,13, uhrin reaktio iskuun (uuh -äyy) kuuluu ajassa n. 08:60 – 09:10, so. alkaa 0,47 sekuntin kuluttua, mikä vastaa hyvin normaalia reaktioaikaa.Samanlaisia iskun ääntä seuraavia valituksia on kuultavissa ajassa

0:24,6 + valitus 0:25.60 - 0:26.00 "äyyy" (reaktioaika 1,0 sek.)
0:26.50 + valitus 0:27.60 - 0:28.26 "jaaauuuh" (reaktioaika 1,0 sek.)
0:42.5 tu-tum + valitus 0:43.30 - 0:43.60 "äyyh" (reaktioaika n. 0,8 sek.)

Aaltokuva ja kuuntelu on tunnistettavissa erityisen selkeästi (veitsen)iskuiksi esimerkiksi seuraavissa kohdissa:

Lisäksi kuten oheinen kuva osoittaa, tekijän veitsen terä on jossakin vaiheessa katkennut ja - mahdollisesti sen johdosta - mennyt luokille.

Tämä ilmeisesti selittää omituiset "klopsahdukset" ajan 2:51 jälkeisissä kohdissa: terä on taipumisen jälkeen "luistanut" kohteesta tehottomana ja mahdollisesti kahva osunut kohteeseen (= yksi teoria ko.salaperäisistä äänistä). Tai sitten äänessä on kyse "veitsen kiertämisestä haavassa", mistä haavojen laatu todistaa. Joku selitys näillekin äänille on joka tapauksessa löydyttävä. Alla omanlaisiaan aaltokuvia (waveform) kyseisistä kohdista 2:31,30, joita pyydän kuuntelemaan:

Ensimmäinen ja viimeinen ylläpaikallistetuista kohdista (aaltomuodoltaan hyvin samankaltaiset) voisi mahdollisesti myös johtua ulos- ja sisäänhengitysestä vaurioituneella keuhkolla (sijoittuvat sisäänhengityksen alkuun) - keskimmäisissä on ilmeisemmin kyse iskuista.

Eli Häke-nauhan tueksi ei tarvitse edellyttää "videokuvaa" tilanteesta, niinkuin joku on esittänyt. Riittää, että tallenne vahvistaa Auerin kertoman ja osoittaa virheelliseksi syyttäjän väliteeen:

”(t)allenteelta ei kuulu mitään ulkopuoliseen henkilöön viittaavia ääniä, mikä todentaa sitä, ettei asunnossa ole ollut ulkopuolista tekijää” (Teema 3: Puuttuvat ulkopuolisen henkilön aiheuttamat äänet, Muutoksenhaku Korkeimpaan oikeuteen, s.1482.)

PS: On esitetty, että "ammattimainen" murhatyöntekijä ei koskaan käyttäisi kuvassa olevan kaltaista tekovälinettä (ks. esim. Ulkosuomalainen, Murhainfo Tammi 21, 2013: "Ammattitappajan kayttoon en kyseisia valineita todellakaan osaa kuvitella"). Toistaalta on myös esitetty, että yhtään murhatapausta ei ole jäänyt selvittämättä kyseisen poliisipiirin alueella. Joten "ammattilaisia" ei siis liene edes ollut vapaalla jalalla Ulvilan surmatyön ajankohtana.

Auerin puhelinäänen taustalla ja tauoilla kuultavissa oleva "mäiske" sekä miehen ajoittaiset äänet todistavat, että kyseinen "amatööri" on ollut joku muu kuin Anneli Auer.


Kamppailun äänet

Syyttäjän väite kyseenalaistuu tallenteen kuuntelussa paitsi veitseniskujen osalta, myös muiden kamppailun äänien osalta.

Kohdassa 1: 08.45 voi kuulla uhrin sanovan ”elä ly(ö)”, josta viimeinen kirjain `ö´ tosin sekoittuu huonekalun siirtymisen ääneen. Joka tapauksessa tämän uhrin pyynnön voi kuulla ainakin yhtä selkeästi kuin Auerin sanomaksi väitetyn (k)uole” -ilmaisun.

Tätä seuraa ajassa 1:09,75 kopsahdus sekä samanaikaisesti kuuluva miehen ääni, joka huutaa: ”Sää alotit”. Tämän jälkeen kuullaan uhrin valitushuuto, joka alkaa kohdassa 1:11.27, ja sen aikana kuuluu toinen isku ajassa 1;11.81. Valitus jatkuu aikaan 1:12.25. Ja koko tämän ajan voi kuulla Auerin hengityksen puhelimessa.

   Elä lyö!                             Kops Sää alotit!     A:n huokaus       Jaaaaaaahhh!

                                                                                           Klops

Eikä litterointi ei kerro meille mitään tästä ”välikohtauksesta”. Alla syyttäjän käyttämä Tuija Niemen litterointi tilanteesta, joka on - ehkä ymmärettävistä syistä - varsin niukka:

1:01 Uhri: Aargh (erittäin voimakas karjaisu).
Epäilty: (hengittää raskaasti puhelimeen)
1:06 Uhri: (Sanoo joko "äihh" tai "häivy") (käheä rääkäisy) (laahaava ääni).
äähh, auuh (voimakkaita valitushuutoja).
1:12 Epäilty: Onks joku tulossa jo?

Syyttäjän esittämän Valituslupakirjelmän mukaan

”axxxxxn kertomusta ulkopuolisesta tekijästä on arvioitava ja verrattava myös Alexander Auerin kertomaan. Alexander on kuunnellut tilannetta oven takaa eikä hän ole kuullut kenenkään ulkopuolisen ääniä. Alexanderin kertomien kuulohavaintojen mukaan ketään ulkopuolista ei tilanteessa ole voinut olla. (Muutoksenhaku Korkeimpaan oikeuteen, ss. 1473 – 74).

Hälytyskeskusnauhalta kuultavissa olevien äänien mukaan paikalla on kiistatta ollut ulkopuolinen, jostain syystä KRP:n tutkija on jättänyt vain litteroimatta kohdat (tässä 01:08 - 01:12), joissa ulkopuolisen läsnäolo tulee ilmeiseksi. Tämä äänien eliminointi tuntuu joskus - kuten tässä - jopa jälkikäteiseltä ja joka tapauksessa tarkoitushakuiselta.

Axxxxxn läsnäoloa puhelimen vieressä ei myöskään ole littetroitu - tämän kuiskauksen "kahe(li)" voi selvästi erottaa alkavan kohdassa 1:03,7. Tämä vahvistaa sen, minkä tytär on kertonut kuulusteluissa.

Niin, entä "etukäteisnauhoitus"? Jos Auer onkin nauhoittanut ulkopuoliseen viittaavia ääniä tiettyihin kohtiin etukäteen? Herää tietysti kysymys: jos kuulustelujen perusteella Aueria uhkasi käräjäoikeudessa elinkautinen murhasta osin juuri Hälytyskeskus -tallenteen perusteella, miksi tämä ei vedonnut siihen että "kyllä tallenteella pitäisi olla kuultavissa viitteitä ulkopuolisesta, kun niitä sinne vartavasten äänitin".

Sen paremmin kuulusteluissa kuin oikeudessakaan hän ei kuitenkaan tällaista itse tai asianajajan kautta esittänyt. Ennemminkin on ilmeistä, että Auerilla ei ole esimerkikisi kuulusteluissa ollut juurikaan käsitystä siitä, mitä Häke-tallenne pitää sisällään.

 



*

Zem on Helsingin yliopiston alumni - lukemisen ammattilainen, joka on perehtynyt myös traumaterapiaan ja tehnyt kotiäänityksiä.

Zem on toiminut myös kenkämyyjänä.

Viimeksi lukenut teokset
Josef Ratsinger:Jesus Nasaretilainen.
Christian Rönnbacka: Operaatio Troijalainen
D.M. Thomas: Valkoinen hotelli
sekä monia muita ...

*

tutkinto

*

Nähdyt elokuvat:

Jahti (Jakten).
Ohj. Thomas Winterberg.
Palkittu Cannesissa 2012: Mads Mikkelsen, paras miespääosa.

*****

*

LITTEROINTI?

Syyttäjän käräjäoikeudessa käyttämässä Tuija Nimen litteroinnissa voi katsoa olevan monia puutteellisuuksia ja virheitä. Kenenkään työ ei varmastikaan ole virheetöntä – valitettavasti vain kyseisen litteroinnin virheet näyttävät vinouttavan Häke-nauhan tulkintaa systemaattisesti Anneli Auerin syyllisyyttä tukevaan suuntaan.

Väite on tietysti rankka ja vaatii hyvät perustelut.

Hyväksi esimerkiksi voidaan ottaa kohta, joka sisältää muiden seikkojen ohella syyttäjän Auerin kannalta raskauttavaksi lukeman ”()uole -sanaan viittaavan ilmaisun”:

1:39 Epäilty: Tuuksä tänne puhelimee?
1:40 Uhri: Agh (valittaa)
1:41 Epäilty: Mä meen kattoo tonne.
1:42 Lapsi: Mitä mä sanon?
1:43 Epäilty: Mä soitan poliisil, siel pyydettii et...
1:46 Uhri: (pyyjääpää)
1:46 Tuntematon: (Mite mä pääse linjoi) (Tämä repliikki ei kuulosta naisen eikä lapsen sanomalta, kuuluuko Häkestä?)
1:48 Uhri: No vähä voit auttaakii.
Uhri: Kylhä nous (keskellä sanaa kuuluu napsahdus)
1:51 Epäilty: Lähtisekse jo? (kuuluu hiljempana kuin uhrin ääni)
1:52 Uhri: Tu(l)e auttaa.
1:54 Epäilty: (Sanoo joko "mitäkö" tai "pitääkö")(huutaa raivokkaasti)
1:55 Uhri: Yöh (yökkäilee, ähkäisy)
1:55 Epäilty: Vittikö (juoksuaskelia, oven aukaisu).
2:00 Uhri: Aagh (valittaa)
2:02 Uhri: A-laalalala (ei pysty puhumaan enää selvästi, kopsahdus keskellä) ...
2:03 Epäilty: (_uole) (2-tavuinen sana, päällekkäin miehen valituksen kanssa)
2:05 (vaimea kopsahdus)
Uhri: Lala. Epäilty: öh (voimakkaan ponnistuksen aiheuttama äännähdys)
2:07 Epäilty:
2:08 Epäilty: (vaimeita askelia) Tuleeksielt kettää?

Ensinnäkin kohdassa kuuluu neljä ääntä: Auerin ja lapsen äänet sekä uhrin valituksen lisäksi lyhyesti toinen, matalampi miesääni kohdassa 1:44,95 (ei saa selvää mitä sanoo, ehkä ”kuollaan”). Lahti sanoo sitä ennen – suurin piirtein kohdassa n 1:43,32 – 1:44,20 – yllättäen ensimmäinen kerran ”kylhän nous”.

Lisäksi Lahti huutaa litteroinnin mukaan ajassa 1:46, – 1:47,20 ”pyyjääpää”. Hidastamalla tempoa (n. 40%) ja voimistamalla ääntä (10 db) erottaa kuitenkin selkeästi, että Lahti huutaa puhelimessa olevalle Auerille ”pyydä Jannea”. Siis pyydä Jannea puhelimeen. Jos Auer olisi tekijä, miksi uhri pyytäisi tältä yhteyttä nimeltä mainittuun henkilöön – voisi otaksua tekijän suhtautuvan pyyntöön vähintäänkin nuivasti.


No vähän voit auttaakii?

Ajassa 1:48 on litteroitu uhrin sanovan: ” No vähä voit auttaakii.” Mielestäni Lahti sanoo kuitenkin selkeästi ”No lähe Annu auttaa”. Sana ”Annu” on selkeästi erotettavissa. Myöskään loppuun laitettua liitettä ”kii” ei voi erottaa.

Lisäksi on kuultavissa selkeästi, että lause "No vähä voit auttaakii" ei noudata tallenteelta kuuluvaa rytmiä - "vähän voit auttaakii" painottuu aivan eri tavalla kuin "lähe Annu auttaa". Jälkimmäinen vastaa rytmiltään tallennetta, edellinen ei.

Korkeintaan voi paikassa kuulla nimimerkki Alpo Holistin Murhainfossa nimellä ”mysteryvoice” kutsuman äänen, joka muistuttaa hänestä lapsen ääntä tai omasta mielestäni ehkä vingahdusta, joka syntyy kun metallipidikkeessä keinahtaa jotakin. Mutta Jukka Lahden puheeksi tunnistettavaa liitettä ”auttaakii” ei kohdassa kuulu, ja on pitkälle venytettyä tulkita Alpo Holisrin kohdassa tunnistama ääni ”niellyksi” päätteeksi `kii´. Lisäksi tallenteella kuuluu ajassa 1:49,97 jonkinlainen napsahdus: ”Auttaa -naps”.

Mutta toki helpompi uskoa, että veitseniskujen uhri sanoo myöhemmin tekijälle ”Vähä voit auttaakkii”, kuin ”Lähe Annu auttaa”... kyllä siinä "Annu " sanotaan. Siis miten - ja koska - litterointi on tehty? Tätä panee kysymään myös nyt käsitellyssä jaksossa litterointi huomautuksineen:

”1:46 Tuntematon: (Mite mä pääse linjoi?) (Tämä repliikki ei kuulosta naisen eikä lapsen sanomalta, kuuluuko Häkestä?)”

Miten niin ei kuulosta naisen sanomalta? Kyseessä on melko selvästi Anneli Auerin ääni. Tämä ilmeisesti käsittelee lisäpuhelinta, joka on yhteydessä varsinaiseen laitteeseen, koska pian tämän kysymyksen jälkeen uhrin ääni kuuluu huomattavasti selkeämpänä kuin aikaisemmin, mikä viittaa siihen suuntaan että Auer on lähestynyt takkahuonetta puhelinlaite kädessään.

”Mite mä pääse (naps) linjoi” – eikä edellä mainittu napsahdus kuulu Hätäkeskuksesta, koska tämä on ”pois linjoilta”, mikä viittaa siihen, että Auer käsittelee jotakin laitetta ja yrittää saada sitä toimimaan.


Tu(l)e auttaa?

1:51 Epäilty: Lähtisekse jo? (kuuluu hiljempana kuin uhrin ääni)
1:52 Uhri: Tu(l)e auttaa.

Auerin äääni epäilemättä kohdassa kuuluu hiljempaa kuin uhrin ääni. Mutta uhrin seuraava repliikki ei suinkaan kuulu ”Tu(l)e auttaa”, vaan ennemminkin selkeästi ”Lähe auttaa!” Tämä on sopusoinnussa aikaisemman pyynnön ”No lähe Annu auttaa” kanssa.

Litterointi on selkeimmin virheellinen ja tarkoitushakuinen juuri tässä kohdassa, koska sanan `tule´ edellyttämää vokaalia `u´ on mahdotonta sekoittaa tallenteella tosiasiallisesti kuuluvaan `ä´ -vokaaliin. Vokaalit kohdassa 1:48,50 eivät ole `ä´ ja `o´ ja `i´, vaan `ä´” ja `e´ ja `a´ ja `u´ – eli Lahti sanoo ”No lähe Annu auttaa”. Samoin kohdassa 1:52,90 ei kuulla vokaalia `u´ ("Tule auttaa") vaan `ä´ (Lähe auttaa")

Siis ”No lähe Annu auttaa” ja "Lähe auttaa".

Mutta eihän tällaiset repliikit sovi ” – kun tämä ”Annu” on kuulemma juuri (tai siis ”jo tuntiakin aikaisemmin”) telonut puukolla tätä nyt avutonta pyytäjää.

Apropos - pannaan kuolleen miehen suuhun (mitä toki voisi pitää häpäisynä) sopivammat sanat: ”Vähän voit auttaa”? Ei, ei riitä – mutta ”auttaaKII”? Ja sitten muutetaan edeltäviksi sanoiksi tämän kanssa sopousoinnussa oleva "Tu(l)e auttaa". Mainioita muuutoksia, neronleimauksia: olet pahaa tehnyt mutta voit tulla autamaan, voit ”auttaakii”. Kun kerran täällä takkahuoneen sängyllä tai nurkassa ei ole uhkaavaa ulkopuolista niin tule vain toki auttamaan - muuten syyllistyt murhaan.

Ainoa huono puoli, että LIITETTÄ ”kii” EI NAUHALLA KUULU - mutta eipä anneta pikkuasioiden haitata, literoidaan se sinne. Samoin litteroidaan ”1:52 Uhri: Tu(l)e auttaa.” – Ai että nauhalla kuuluukin ”Lähe auttaa”? So. paikalla ON vaarallinen ulkopuolinen, äLä TULE vaan LäHE auttamaan, hakemaan apua.

Ainakin sen nauhaversion perusteella, joka allekirjoittaneella on ollut mahdollista kuulla, vaikuttaa, että tässä kohdassa litteroinnin uhrin suuhun panemat repliikit ovat tässä täysin ”sävellettyjä”.

Mutta pikkuasia, ei anneta sen häiritä – jos tutkinnan tekijät ja tulkitsijat olisivat kuulleet Aleksis Kiven viimeiset sanat, ne eivät kuuluisi ”Minä elän” vaan ”Mennään ryyp...”

 



 

KUOLE? LOPPU?


Jos Häke-nauhalla on kuultavissa syyttäjän kannalta jotakin tärkeää, se on varmasti syyttäjän tunnistama ja tämän raskauttavana pitämä sana ”(k)uole”.

Ensinnäkin: Ihmetyttää, että äänitutkimuksen ammattilainen Tuija Niemi ei ole spontaanisti kuullut kyseistä ilmaisua:

"Uudempia litterointeja, esimerkiksi "uole" tai "kuole" ei todistaja kuullut eikä äänitutkijakaan vielä 2007."
                      Juha Joutsenlahti käräjäoikeudessa, päätös s. 30.

Eli tämä osa on ilmestynyt litterointiin vasta sen jälkeen, kun Joutsenlahti on siirretty pois tutkinnasta. Tämän jälkeen

” – – Niemi on pyydettynä arvioimaan tiettyä sanaa löytänyt sieltä (k)uole- sanaan viittaavan ilmauksen. Jokainen, joka tallennetta on kuunnellut kuulee myös siihen viittaavan ilmaisun.” Muutoksenhaku Korkeimpaan oikeuteen, s. 1472.

Yllä olevassa sitaatissa voisi alleviivata jokaisen sanan:

1) äänitutkijaa on pyydetty arvioimaan, siis jälkikäteisesti, jotakin.
2) Tätä on pyydetty arvioimaan tiettyä sanaa – tallenteella on siis sana, johon äänitutkijaa pyydetään kohdistamaan huomio.
3) Pyyntö esitetään, koska äänitutkija ei spontaanisti ole erottanut tallenteella kyseistä "sanaa".
4) Tällöin, sormella osoitettaessa, äänitutkija on löytänyt tallenteelta jotakin.
5) Tämä on löytänyt sieltä tuolloin (k)uole sanaan viittaavan ilmaisun – ei siis "sanaa" `(k)uole´.

Syyttäjän mukaan ylläoleva KRP:n äänitutkija Tuija Niemen lausunto ”on yksiselitteinen ja paras todiste näistä seikoista” (Muutoksenhaku, 1472), so. Häke-nauhalta kuulluista äänistä. Jos ylläesitetty muotoilu on YKSISELITTEINEN ja vieläpä PARAS TODISTE, millaisia mahtavat sitten olla tulkinnanvaraiset ja heikommat todisteet?

Kuole?

Esimerkiksi allekirjoittaneen kuulemalla nauhalla ”kuole-sanaan viittaavan ilmaisun” pitäisi olla välittömästi kuultavissa, koska "jokainen, joka tallennetta on kuunnellut kuulee myös siihen viittaavan ilmaisun”. Onko ilmaisu kuultavissa?

Moni asia ihmetyttää:

1) Huokaisu sisään ennen ”uole” sanaa ajassa 2:02,55 sekä alkava ääni kurkussa ajassa 2:03.00. – Miksi huokaisun ei voi kuulla purkautuvan uloshengityksenä?

(Ulos)hengitystä kuuluu VASTA ajassa 2:09,75, kohdassa ”hh -hh (uhri: ”joo”)tuleeks sieltä kettään” (Kuuntele looppina 2:08:50 – 2:10.50.) Ja tämäkin on Auerin uloshengitys - sen sijaan sisäänhengitys ennen (oletettua) sanaa "(k)uole" on mitä ilmeisimmin tuolloin puhelimessa olleen tyttären. Lakkaako tytär hengittämästä?

2) Sanassa ”(k)uole” ei ole k-kirjainta – miksi? Mitään estettä kirjaimen kuulumiselle ei varsinaisesti ole, vaikka uhrin samanaikaisesti alkavan valituksen (”aja”) a-vokaali osuukin uo-diftongin päälle. Esimerkiksi aikaisemmin, kohdassa 0:54,48, kuuluu ja erottuu `k´-kirjain nopeana leikkauksena äänikuvassa: "Ku - kuuleksä kun mun mieheni huutaa?" Otaksuisi kirjaimen `k´ leikkautuvan samalla tavalla sisään kohdassa 2:03,15, jolloin "ilmaisu" alkaa.


Vasemmalla: "Ku -kuuleksä".   Oikealla "()uo" - kirjainta `k´ ei näy ei kuulu.

Sama k-kirjaimen selkeys aaltokuvassa ja kuullulla tallenteella havaitaan myös esimerkiksi kohdassa 0:42,05: "0:41 Häke: Neljä lasta. 0:42 Epäilty: Kyllä." Siis miksi ei k-kirjain erottuisi tai kuulisi kohdassa 2:03, jos tuolloin lausuttaisiin "surmatahtoa" ilmentävä "Kuole!"

3) Uhri yrittää ilmeisesti sanoa samanaikaisesti jotakin tavun "uo" aikana. Miksi jälkimmäinen ei vaikuta milllään tavalla uhrin ilmaisuun? Sen enempää uhrin ilmaisuun ei vaikuta samanaikaisesti kuuluva pieni kopsahdus ajassa 2:03,88.

3) Miksi diftongin ”uo” o-kirjainta venytetään tavalla, joka ei ole ominainen suomenkielelle. Ajallisesti `o´ kestää peräti neljä kymmenesosa sekuntia (siinä missä `u´ kestää vähän yli yhden kymmenesosan).

4) Lisäksi o-kirjaimen keskellä (jonka kanssa yhtäaikaisesti kuuluu valituksen pitkä a-kirjain) on jokaisen äänimuodosta (waveform) nähtävissä oleva yllättävä ”lovi” tai katkos:

Äänimaailmassa sinänsä ei näyttäisi olevan siihen syytä.Tempon hidastuksissa (esim. 75%) kyseisessä kohdassa paljastuu outo ”modulaatio” äänen KORKEUDESSA ja SÄVYSSÄ:

kuooo /// oole (laskee tasaisesti)
ajaa /// aa (hyppää neljännessävelaskelen verran korkeammalle laskeakseen taas.)

- eli erilainen ”maailma” poikkiviivojen eri puolilla.

”Katkos” ehkä johtuu
a) puhelimen mikrofonin asennon muuttumisesta kyseisessä kohdassa - tämän ei tosin olettaisi vaikuttavan uhrin tuottamaan äänenkorkeuteen.
b) nauhan ”suodattamisesta” - kohdassa on ollut häiriöääni, jota poistettaessa on poistunut aineistoa myös ”uo” -diftongista sekä uhrin valituksesta.
c) muusta manipulaatiosta?

5) Tallenteella ei kuulu sanan ”()uole” viimeistä tavua "le". Ajassa 2:03,80 kolahdus ja uhrin (alkava) valitus ”älläl” peittävät muun - jos kohdassa nyt mitään on, ilmeisesti ei.

Loppu?

Myöhempi valitus kohdassa 2:05,75 on ”ENNAKOIVA” - edeltää ”öh” ilmaisua JA LOPPUU ENNEN SITÄ. (Kyseisen kohdan litterointi: "Uhri: Lala. Epäilty: öh [voimakkaan ponnistuksen aiheuttama äännähdys"]).

LISäKSI: tässä kohdassa valitus alkaa kahdesti – matalampi (”nenä-ääni”) a + aaaa (laskeva intonaatio). Eli kaksi huutoa (ainakin) PÄÄLLETYSTEN – ”aa” 2:05.

Tämä "nenäääni" on ilmeisesti tulkittu paikkaan luetun sanan `Loppu´ aluksi. Tempoa hidastamalla ja volyymia nostamalla voi todeta, että tämänkaltaista sanaa kohdassa ei kuulu lainkaan.

Valitus loppuu välillä ohimeneväksi hetkeksi kokonaan: sitten tulee ”uh” ja sen kanssa samanaikaisesti sointuva ja hiljaisempi ”aaaa” joka PYSYY NUOTISSA puoli sävelaskelta korkeampana kuin edeltävä valitus päättyessään. Valitukseksi ääni on siis varsin erikoinen, koska äänen korkeus ei sen paremmin nouse kuin laskekaan, vaan ”sammuu”. Tämä antaa vaikutelman ”synteettisestä”, so. keinotekoisesti tuotetusta äänestä, jollaisen voi tuottaa esim. nuottia venyttämällä (mitä itse joskus tehnyt).

Lisäksi vaikka oletettaisiinkin, että kuka tahansa "pyydettynä arvioimaan tiettyä sanaa löytäisi sieltä `loppu´ -sanaan viittaavan ilmauksen", mitä se todistaisi? Kohdassa ei kuulu "öh" äännähdyksen lisäksi uhriin - tai muuallekaan - kohdistuvaa iskua tai kolahdusta. Onko joku, kehitellessään kohtaan sanan `Loppu´ olettanut, että riittävällä voimalla ilmaistuna se riittää aikaansaamaan kallovamman?

Toisin on vähän myöhemmin, esimerkiksi kohdassa 2:29,03 - 2:29,60, jossa kuuluu voimakas iskun ääni, jota säestää miehen huuto "Rrauuuhh!"

Kohdan liiterointi on kuvaava:

2:27 Uhri: (Se jäi).
"Lapsi: Nii tulkaa äkkii, mun iskä voi huonosti, jooko. (Uhrin valituksia)."

Iskusta ja mahdollisesta tekijän "karjaisusta" sekä näiden liittymisestä toisiinsa ei siis kohdassa puhuta mitään, sen sijaan käytetään paljon aikaa ja vaivaa sellaisten "ilmaisujen " tutkimiseen, joihin ei liity "surmaniskua".

Tässä näin aluksi terveisiä korvien välistä.

 



 

USEAMPI TEKIJÄ?

On pohdittu, onko tekijöitä ollut useampi kuin yksi. Alueella oli aikaisemmin viikolla nähty auto, jossa oli kuskin lisäksi toinen henkilö.

Hälytyskeskustallenteella puolestaan voi kuulla (miehen) kuiskausääniä: ajassa 2:38,90 - 2:39,30 kuuluu kuiskaus "tule", pian sen jälkeen ajassa 2:41,20 - 2:42,45 "Onks Pekka menny?" Katso kuiskaukselle (tai hengitykselle) tyypilliset aaltokuvat (waveform):








ASKELEET?

Pakenemisaskelien tuottamaa ääntä on verrattu 11.09.2009 laadittuun äänirekoon. Tässä rekonstruktiossa on vertailtu Häke-tallenteen pakenemisaskelia sekä paljain jaloin että kengät jalassa tuotettujen askelien ääniin. Rekossa on ollut "juoksijana suunilleen samankokoinen naishenkilö kuin Anneli Auer". Askeleet kuullaan Häke-tallenteella ajassa n. 1:57,50 - 2:02,00.

Kun aaltomuotoja (ks. Reko-kuvat alla) tarkastellaan, nähdään että vertailussa on käytetty Häke-tallenteesta sellaista versiota, jota on työstetty varsin paljon kohinan poistamiseksi (ja myös muuten), minkä Murhainfon nimimerkki Turunmurre on pannut merkille. Ilmeisesti myös reko-tallennetta on työstetty?

Alla olevissa kuvissa viivan oikealla puolella ensin avojaloin, sitten kengät jalassa tuotettu reko. Rekostruktiosta tehdään johtopäätös, että kengät jalassa tuotetut askeleet "ovat hieman vaimeammat, mutta äänissä on enemmän samankaltaisuutta kuin kuvassa 1 vertailtavina olleiden (so. avojaloin tuotettujen - huom. Zem) äänien välillä":



(Kuvassa Zemin lisäämän viivan vasemmalla puolella Häke-tallenne, oikealla rekonstruktio.)

Kun viivan vasemmalla puolella olevien askelten määrää ja erottuvuutta vertaa sekä kengät jalassa että avojaloin tuotettuun rekonstruktioon, huomataan että askelten tallenteelle jättämien jälkien lukumäärä vasemmalla puolella viivaa on huomattavasti tiheämpi kuin oikealla puolella viivaa. Häke tallenteella on tietysti muitakin ääniä (kyseisessä kohdassa kuiskaus "tulee ovest" sekä mahdollisesti vastaus "Yksinkö?"). Nämä eivät kuitenkaan tuota aaltomuotoon "piikkejä", korkeintaan lievää epätasaisuutta.

Jos rekon avojaloin ja kengät jalassa tuotetut aaltomuodot asetetaan päälekkäin niin, että äänipiikit lomittuvat, huomataan että tämä yhdistelmä tuottaa monin paikoin samantyyppisen aaltomuodon kuin Häketallenteen askelien aaltomuoto:


Yläkuva: punainen aaltomuoto = paljat jalat, vihreä = kengät jalassa
Vertaa alueita yhdistelmän ja Häke-tallenteen aaltomuodossa viemällä kursori kuvan päälle:

askeleita

askeleita

Häke-tallenteella (kuva oikealla) nähdään toisiaan niin lähellä olevia askelten tuottamia ääniäpiikkejä, että nämä eivät voi olla yhden henkilön tuottamia. Tämä erityisesti Häke-tallenteen juoksuaskelten alkuosassa (1:56, 00 - 1:58,50), jolloin murhaaja ilkeän naksahduksen jälkeen lähtee Auerin perään (kääntyäkseen kohta takaisin: ajassa 2:00,50 kuuluu Lahden valitusta, onko tekijä taas hänen kimpussaan?)

Voi siten sanoa, että kaikki piikit aaltomuodossa ovat myös kuvien vasemmalla puolella askelien tuottamia. Tämä puolestaan on mahdollista vain, jos askeläänien tuottajia on Auerin kertomalla tavalla kaksi:

Tästä miehest mul lähinnä semmone vaa, että se kauheel vauhdillähti mua kohti, et varmaan...
- - -
No, kuitenkin hän niinko heti välittömästi lähti mua kohti. Liikku hyvin ketterästi, nopeasti, ja mä lähdin pakoon, mä en sitä jäänyt kattomaa mihi asti hän tuli ... (Auerin puhuttelu 2.12.2006.)

Sama kahden henkilön tuottamien askelien sekoittuminen on todettavisssa myös myöhemmän pakenemisen aikana vertaamalla äänipiikkejä rekojen yksien askelten tuottamiin, toisistaan helposti erottuviin äänipiikeihin:

Askeleet kohdassa 2:24.5 - 2:27.00:

 

Erottuu kuusi (kolmiosaista) askelta, ja yksi askel jää lisäksi ilmeisesti ähkäisyn alle, toinen Hätäkeskuksen JOO HALOO-ilmaisun alle. Osa askelista paljain jaloin, osa kengät jalassa.

Ja tässäkin aaltomuodoissa nähdään kaksien askeleiden tuottamia äänipiikejä - yhden juoksijan askeläänet eivät seuraa toisiaan sekuntin kymmenesosan välein kuin korkeintaan mestariluokan pikajuoksijalla:

askeleita
Lähikuva ylläolevasta aaltomuodosta 2:24 - 2:27,
vertailu kohtaan "avojaloin/kengät jalassa" yhdistelmässä.

Se, että Auer oli koko Häke-puhelun ajan ja sen jälkeen paljain jaloin, käy ilmi paitsi sairaalassa tehdystä jalkapohjatutkimuksesta, myös sairaalassa tedyn haastattelun seuraavasta kohdasta:

kuulustelu

Takaisin litterointiin







OIKAISU

Huomasin että minut oli pantu banniin Murhainfossa juuri kun Rantakoski esitti kahteen otteeseen, että olisin muka kertonut, että minua on käytetty seksuaalisesti hyväksi.

Ensin jonkinlaisena oletuksena:

"Mitä se kuolemannaakka taasen sekoilee, esim. Zem on kertonut joutuneensa seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi lapsuudessaan. Eikun olikos se jossain muussa yhteydessä. Nyt en varmaksi muista, enkä jaksa tarkistaa. Joten jätän varauksen tähän että ehkä se ei ollutkaan Zem, vaan ehkä vaikka jokin alter-ego"

Myöhemmin tosiseikkana:

"Ja heitetään mukaan nyt vielä Zem - jota on lapsena seksuaalisesti hyväksikäytetty."

Eli tuossa näkyy "valemuiston" kehittymisen kaava - epävarmasta muistikuvasta siirrytään jo muka varmaan tietoon. Ja seuraavassa vaiheessa tämä on jo todistettu tosiseikka, mikä johtaa Rantakosken elämään entistä harhaisemmassa todellisuudessa.

Eli jollakin tavalla valhe on oikaistava. Jos en itse pääse sitä tekemään, edellytän, että ylläpito tekee sen. Välittömästi.

Nimimerkki Zemin takana olevaa henkilöä ei ole koskaan käytetty seksuaalisesti hyväksi. Piste.

Vaadin valheen esittäjälle välitöntä päästykieltoa Murhainfon foorumille.